Suomen Kukkakauppiasliiton jäsenistön ja usean DataFlora -jäsenliikkeen pyynnöstä laadittu kirjelmä herättää keskustelua hautajaiskukista ja arkuista.
Kirjelmän mukaan kukkakauppiaat, hautausyrittäjät ja alan opettajat ovat huolissaan voimakkaasti levinneestä suuntauksesta, jossa seurakannat suosittelevat sureville omaisille yhden hautajaiskukan mallia. Toinen suuntaus on joihinkin seurakuntiin hankitut arkkualbat, jolla arkku saadaan piiloon, jotta asiakas voisi ostaa halvimman arkun.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet DataFlora kukkavälityksen toimitusjohtaja Juha Kumara ja Suomen Kukkakauppiasliitto ry:n puheenjohtaja Minna Penttala.
Kirjelmän mukaan näyttävillä surukukilla ja laadukkailla arkuilla kunnioitetaan vainajaa eikä niitä valita tilaisuuden tai hautausmuodon mukaan.
”On tullut vastaan useita ikäviä tilanteita, joissa omaiset jälkikäteen harmittelevat hautajaisten onnistumista ja etenkin tilaisuudesta otettuja valokuvia, kun kukkia on arkulla niin vähän.”
Kirjelmän mukaan seurakuntien tehtävä ei ole ottaa voimakkaasti kantaa jonkin tietyn käytännön puolesta. ”Kannamme suurta huolta, koko alan, mutta erityisesti pienten paikkakuntien hautaustoimisto ja hautaustoimisto ja kukkakauppatoiminnasta. Hautajaiskukkien myynti on monelle hautaustoimistolle ja kukkakaupalle elinehto.”
Kirjelmässä pyydetään, että kirkkohallitus ottaisi asiaan kantaa ja ohjeistaisi seurakuntia ohjaamaan tilaisuuden käytännön järjestelyihin ja koristeluun liittyvät kysymykset alan ammattilaisille, hautaustoimistoille ja kukkakaupoille.
DataFloran jäsenliikkeitä, kukkakauppoja ja hautaustoimistoja, on yli 350 eri puolilla Suomea. Suomen Kukkakauppiasliitto on valtakunnallinen järjestö jolla jäseniä on 340. Kotimaa24 ei tavoittanut liiton puheenjohtajaa perjantai-iltana.
”Surevan lohduttaminen priorisoidaan”
Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön asiantuntija Terhi Paananen on lukenut kannanoton. Paanasen mukaan hautaustavat ovat eriytyneet. Suomi on yhä monikulttuurisempi.
– Hautajaisten vierasmäärät ovat jossakin päin vähentyneet. Kaikki eivät halua paljon kukkia, vaan he toivovat, että kukkarahat esimerkiksi lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Sen lisäksi monien omaiset ovat vähävaraisia, joilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa 150 euron kukkalaitetta eikä kalleinta arkkua, hän toteaa.
Paanasen mukaan arkkualboja on otettu seurakunnissa käyttöön seurakuntalaisten palvelemiseksi. Arkkualba on vaate, jolla arkku voidaan peittää hautaan siunaamisen ajaksi. Näin saatetaan tehdä, jos käytetään esimerkiksi raakalaudasta tehtyä arkkua.
– Arkkualba on vanha tapa, joka on tulossa uudestaan käyttöön. Arkkualballa halutaan korostaa ihmisten samanarvoisuutta Jumalan edessä.
– Jos hautajaisjärjestelyssä kysytään papilta neuvoa, aina pyritään vainajan kunnioittamiseen, surevien lohduttamiseen ja tilanteen arvokkuuden säilyttämiseen.
Paananen arvioi, ettei seurakunnissa yleensä rohkaista esimerkiksi kukkavalinnoissa suuntaan eikä toiseen.
– Mutta jos kysytään, voidaan kertoa erilaisia vaihtoehtoja. Nykytilanteessa, jossa kulttuurisia vaihtoehtoja on useita, pappi ei voi sanoa vain yhtä tapaa hoitaa asiaa, vaan on hyvä avata useampia erilaisia tapoja.
Terhi Paananen ei itse ota kantaa kirjelmään. Sosiaalisessa mediassa se on herättänyt kovasti tunteita eikä ole saanut välttämättä paljon ymmärrystä osakseen. Kirjelmää on myös pidetty markkinointina.
– Onhan se ymmärrettävää, että kukkakauppojen ja hautaustoimistojen on tienattava rahaa, mutta jos seurakunnat priorisoivat asioita, kyllä surevan lohduttaminen ja tukeminen on seurakunnissa tärkeämpi asia kuin kustannusvaikutusten arviointi, Paananen sanoo.
Paananen ei tiedä, mikä toimija kirkkohallituksessa olisi oikea käsittelemään kirjelmää. Koska kirjelmä on mennyt seurakuntiin, hän pitää epätodennäköisenä, että kirkkohallitus ryhtyisi asiassa toimiin.
Kuva: Olli Seppälä