1500-luvun Euroopassa riehui paholainen, joka otti viattomia ihmisiä valtaansa ja sai heidät puhumaan kielillä, riehumaan ja käyttäytymään siveettömästi, kirjoittaa
Historia
-lehti. Lehden laaja artikkeli käsittelee 1500-luvun Euroopassa levinnyttä uskoa riivaajiin.
Jutussa kuvataan yksi Euroopan vanhimmista ja tunnetuimmista riivauskertomuksista. Siinä 15-vuotias ranskalaistyttö Nicola Obry joutui hänen kuolleena isoisänään esiintyvän hengen, Beelzebubin, valtaan. Dominikaanimunkin suorittaman manauksen aikana Obry ymmärsi latinaa, jota hän ei ollut opiskellut, ja reagoi vihkiveteen irvistelemällä ja kouristelemalla.
Manauksesta huolimatta tilanne vain paheni, ja Obryn valtasi Beelzebubin lisäksi 29 alemman tason demonia.
Historia-lehden mukaan katolinen kirkko käytti tilaisuutta hyväkseen reformaation jälkeisinä vuosina. Koska demonit saattoi ajaa pois vain Jeesuksen nimessä, kirkossa ajateltiin, että katolilaiset voisivat todistaa olevansa Jeesuksen oikeita seuraajia manaamalla demoneita pois.
Nicola Obry lähetettiin Laonin kaupunkiin, jossa piispa Jean de Bours manasi paholaisia pois kaupungin katedraalissa viisitoista kertaa usean päivän aikana. Ulkopuolelle oli kokoontunut jopa 20 000 uteliasta ja katedraalin sisälle oli rakennettu telineitä, joilta tapahtumia pääsivät seuraamaan kaupungin tärkeimmät hahmot.
Manaus onnistui ja tarina siitä levisi nopeasti. Tapaus synnytti riivausten epidemian ja pian eksorkistien tarve kasvoi suureksi. Niinpä katoliset munkit ja nunnat kävivät eksorkismin pikakursseja.
Taistelu demoneita vastaan kauhistutti ihmisiä, mutta toisaalta niiden kuvauksista tuli suosittua viihdettä, jonka lukemisesta nauttivat niin katoliset kuin protestantitkin.
Osa lääkäreistä ja teologeista suhtautui kertomuksiin epäillen, ja moni riivauksista paljastuikin huijaukseksi. Historia-lehti kertoo vuonna 1574 sattuneesta tapauksesta, jossa kaksi viikkokausia nauloja oksentanutta englantilaisnaista tunnusti, että he olivat nielleet nauloja itse.
Vähitellen riivauksille alettiin etsiä myös vastaväitteitä. Pappi Balthasar Bekker huomautti, ettei paholainen voinut päästä fyysiseen maailmaan, koska hänet oli kahlehdittu helvettiin. Valistuksen aikana oppineet vakuuttuivat siitä, ettei paholainen voinut ottaa ihmistä valtaansa, ja 1700-luvulla oireita alettiinkin selittää ennemmin sairauksilla kuten skitsofrenialla tai epilepsialla.
Lue myös: