Vatikaanissa on valtava Pietarinkirkko patsaineen ja maalauksineen. Toisella puolella jokea, Trasteveressa on toisenlaista. Siellä on köyhien suosima Santa Maria in Trastevere -kirkko, jonka yhteydessä toimii St’ Egidio -yhteisö.
Siellä ruokailevat yhdessä työttömät, kodittomat, maattomat ja paperittomat. Ravintola on yksinkertainen, mutta ihmisiä kohdellaan kunnioittavasti. Itsepalvelu ja muovikassit loistavat poissaolollaan.
– Jos emme jaa ystävyyttämme näiden ihmisten kanssa, joudumme aina pelkäämään, sanoo isä Marco Gnavi.
Hän on Santa Maria in Trasteveren kirkkoherra ja St’ Egidio -yhteisön jäsen. Yhteisölle auttamisessa ei ole kyse armeliaisuudesta, säälistä tai almujen antamisesta.
– Köyhät ovat ystäviämme, joilta meillä on paljon opittavaa, sillä he ovat elämän ja kivun asiantuntijoita, Gnavi sanoo.
St’ Egidio -yhteisön toimintatapoihin tutustutaan Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivillä Jyväskylän Paviljongissa tänä viikonloppuna. Teemana päivillä ovat diakoninen jumalanpalvelus ja seurakuntaelämä.
Päivien kaukaisin puhujavieras on Rooman yliopiston neurologi ja St´ Egidio -yhteisön jäsen Leonardo Emberti Gialloreti. Gialloretin mukaan yksinäisyys on nykymaailman pahin sairaus, joka koskettaa niin rikkaita kuin köyhiä.
– Joskus seurakunnissammekin asuu uskonnollinen individualismi, joka tekee kirkosta kylmän laitoksen. Kirkko kuitenkin on, tai ainakin sen pitäisi olla, inhimillisyyden tyyssija.
Päivillä vierailee myös tutkija Patrik Hagman Åbo Akademista. Hagman on sanoittanut jälkikristillistä aikaa ja pohtinut millainen kansankirkko on kansankirkon jälkeen. Lisäksi päiville osallistuvat pohjoisten hiippakuntien piispat Seppo Häkkinen, Jari Jolkkonen ja Simo Peura.