Juuri ilmestyneen Tilastokeskuksen tuoreimman kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2013 itsemurhan teki 887 henkilöä eli 14 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Mielenterveyden keskusliitto peräänkuuluttaa Suomen kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman elvyttämistä ja päivittämistä. Liiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mukaan Suomi oli aikoinaan 1990-luvulla edelläkävijä kansallisen ohjelman luomisessa ja toteuttamisessa.
– Ohjelma todella toimi. Maahamme syntyi valtavasti matalan kynnyksen kriisityötä tekeviä toimipisteitä ja itsemurhien määrät laskivat parinkymmenen vuoden aikana 40 prosenttia. Julkisilla kampanjoilla nostettiin mielenterveyden ongelmat rohkeasti esille ja kannustettiin hakemaan apua ajoissa. Nyt ohjelma on kuitenkin unohtunut ja itsemurhatilastojen kehityssuunta väärä, Sydänmaanlakka sanoo Kotimaa24lle.
Sydänmaanlakan mielestä pienikin lisäys itsemurhien määrissä merkitsee lisää turhia tragedioita.
– On surullista, että olemme hyväksyneet Suomessa nykyisen itsemurhien tason, vaikka itsemurhia tehdään meillä edelleen puolet enemmän kuin muissa Pohjoismaissa
Satsaus vapaaehtoisiin kannattaa
Sydänmaanlakka peräänkuuluttaa uuden kansallisen kampanjan lisäksi hyväksi havaittujen kriisityömuotojen ja pienimuotoisen paikallisen järjestötoiminnan tukemista.
– Paikalliset järjestöt kannattelevat käytännön arjessa mieleltään sairastuneita. Vertaistuki ja kokemusasiantuntijoiden ääni merkitsevät sairastuneelle paljon. Sekä kuntien että valtion politiikassa tulisi huomioida tämä asia. Vapaaehtoistyöhön satsattu raha tuottaa moninkertaisen hyödyn, hän sanoo.
Tänään julkistetun tilaston mukaan 15–24-vuotiaana kuolleista itsemurhan tehneitä oli yli kolmannes. Itsemurhien osuus nuorten kuolemansyistä on suuri, koska nuorten muu kuolleisuus on vähäistä. Kaikista itsemurhan tehneistä oli alle 25-vuotiaita joka kymmenes. Suomalaisten nuorten itsemurhakuolleisuus on eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Eurostatin tilastojen mukaan 2011 nuorten itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain Liettuassa ja Latviassa.
– Ammattiavun ja mahdollisen lääkehoidon rinnalla yksikin välittävä aikuinen tai mukaansa hyväksyvä yhteisö on nuoren selviytymiselle tärkeä. Mielen sairastuttua on kuntoutumisen kannalta ratkaisevaa, että nuori pääsee kiinni arkeen ihmisen, tekemisen tai ryhmän kautta, Sydänmaanlakka sanoo.
Henkinen hyvinvointi on talouden kohenemisen ehto
Sydänmaanlakan mielestä ihmisten ja kansakunnan menestystä mitataan liiaksi numeroina ja talouslukuina. Hyvinvointi riippuu myös siitä, että ihmiset tuodaan lähelle toisiaan.
– Politiikassa on pakko huomioida myös henkisen ja sosiaalisen pääoman tukeminen ja kasvattaminen. Ei elämä ole pelkkiä tilinpäätöskertomuksia. Henkisen hyvinvoinnin on pakko pysyä kondiksessa, muuten ei talouskaan lähde kohenemaan, hän linjaa.
Kuva: Mielenterveyden keskusliitto. Olavi Sydänmaanlakka.
Lue myös: