Kulunut vuosi oli seurakuntavaalivuosi. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista hyväksyttiin. Siinä ovat kenties kirkon kannalta merkityksellisimmät asiat.
Kun pohditaan vuoden 2014 suomalaista kirkollista uutista, tuoreimmin suomalaisilla lienee mielissä eduskunnan äänestys avioliittolaista. Laki äänestettiin läpi. Arkkipiispa Kari Mäkinen iloitsi tästä sosiaalisessa mediassa. Äänestyksen jälkeen nähtiin kirkosta eroamisen piikki, kun yli 20 000 jätti kirkon.
Lännen Media teki kyselyn, jonka mukaan papeista 59 prosenttia uskoo, että kirkko tulee jakautumaan tavalla tai toisella nykyisestään. Papeista 40 prosenttia olisi valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, selvisi niin ikään 12 maakuntalehden Lännen Median kyselystä.
Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan joka seitsemäs kirkon jäsen harkitsee eroamista. Eniten kirkosta eroa harkitsevia on Vihreiden ja Perussuomalaisten kannattajissa. Suurin syy eron harkintaan on vastaajien mukaan se, etteivät he enää usko Jumalaan.
Eduskunnan päätös sukupuolineutraalista avioliittolaista sitoo nykyistä ja tulevaa hallitusta, gallup-suosikki keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on todennut Suomenmaa-lehdelle.
Hursti suomalainen hyväntekijä
Vuosi 2014 oli myös seurakuntavaalivuosi, teemana oli Usko hyvän tekemiseen. Vaalit järjestetään neljän vuoden välein.
Kotimaa kysyi marraskuun alussa seurakuntavaalien teeman innoittamana lukijoiltaan, kuka on kaikkien aikojen suomalainen hyväntekijä. Ylivoimaisesti eniten ääniä sai ruoanjakelusta ja köyhien linnanjuhlista tunnettu Veikko Hursti.
Helsingissä ja Espoossa vaalit voittivat liberaalit, mutta muualla Suomessa konservatiivit ovat enemmistössä.
Seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti laski. Se oli 15,5%. Hiippakunnista Lapua oli ainoa, joka kasvatti äänestysprosenttiaan: siellä ääntään käytti 23,1 äänioikeutetuista.
Suvivirsi, arkipyhä ja Linnan juhlat
Hallituksen kaavailema kuntauudistus kariutui, mikä johti siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on ollut monimutkainen tehtävä ja se on vieläkin vaiheessa. Kuntauudistuksen tyssääminen on johtanut siihen, että seurakuntarakenteen uudistamisellekin on hieman enemmän aikaa.
Kirkon hallinto on puhuttanut muutoinkin tänä vuonna. Kirkolliskokous muun muassa päätti tulevaisuusvaliokunnan mietinnön mukaan perustaa komitean, jonka tehtävänä arvioida kirkon kokonaisorganisaation muutostarpeita ja laatia esitys kirkon uudesta organisaatio- ja toimintamallista.
Kuntauudistus on yksi niistä asioista, joissa kirkko ja valtio ovat naimisissa keskenään. Tämä johtuu siitä, että seurakuntien rajat noudattelevat kuntien rajoja.
Kirkon ja valtion suhteet ovat nousseet esille myös erinäisten yksittäisten uutisten kautta. Tänä vuonna käytiin jälleen paljon keskustelua Suvivirrestä ja siitä, miten hengellisyys voi näkyä kouluissa.
Syyskuussa kirkko tiedotti sen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen selvityksen arkipyhistä valmistuneen. Se ei näe syytä muuttaa kirkollisten juhlapäivien sijoittelua.
Arkkipiispa Kari Mäkinen ilmoitti perustaneensa köyhyysryhmän, jonka tavoitteena on laatia vetoomus köyhyysongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Pyrkimyksenä on saada aikaiseksi konkreettiset toimenpide-esitykset otettavaksi huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa.
Kirkon saamasta yhteisövero-osuudesta ollaan siirtymässä menettelyyn, jossa kirkko saa valtiolta avustusta yhteiskunnallisia tehtäviä varten.
Itsenäisyyspäivänä Linnan juhlissa nähtiin jälleen kaikki luterilaisen kirkon piispat.
Ulkomaanavusta tärkeä rauhantyön toimija
Merkittävä uutinen on myös Kirkon Ulkomaanavun kasvava satsaaminen rauhantyöhön. Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen siirtyy ensi keväänä kolmen vuoden komennukselle uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston johtoon. YK kantaa asiasta suurta vastuuta. Pentikäisen pesti on merkittävä.
Hänellä riittää taatusti työtä – Afganistan, Pakistan, Syyria, Irak ja niin edelleen. Islamilainen valtio tekee yhä raivokasta tuhoa Irakissa ja Syyriassa eikä nopeaa ratkaisua tilanteeseen ole näköpiirissä.
Kesällä Suomeen saapui suru-uutisia, kun Afganistanin Heratissa oli surmattu kaksi Kansanlähetyksen kehitysyhteistyöntekijää. Heillä oli pitkä kokemus maasta.
Anteeksipyynnöt
Vuoden 2014 uutisiin kuuluvat myös anteeksipyynnöt. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen uusi puheenjohtaja Viljo Juntunen pyytää anteeksi puuttumattomuutta hoitokokouksiin.
Arkkipiispa Kari Mäkinen puolestaan pyysi SuomiAreenan avajaispuheenvuorossaan anteeksi sitä, kuinka julmasti sekä yhteiskunta että kirkko ovat kohdelleet seksuaalivähemmistöjä.
SETAn varapuheenjohtaja Mikko Väisänen piti Mäkisen anteeksipyyntöä hienona symbolisena eleenä, jolla on merkitystä erityisesti kristitylle sateenkaariväelle.
Kuuntele Yle Radio 1:ltä Horisontti-ohjelma 28.12. kello 11-12. Siinä vuoden kansainvälisiä ja suomalaisia uskonnollisia ja kirkollisia uutisia arvioivat toimittaja Johanna Korhonen, tuleva Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen sekä piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.