Valtioneuvosto päätti torstaina lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Pakollisten uskonnon kurssien määrä vähenee kolmesta kahteen, kun valinnaisten kurssien määrä lisääntyy nykyisestä kahdesta neljään. Samalla filosofiaan lisätään yksi pakollinen kurssi. Sisäministeri Päivi Räsänen (Kd.) ei ole päätökseen tyytyväinen.
– En pidä uskonnon pakollisten kurssien määrän vähentämistä perusteltuna. Tein asiaan vastaesityksen ja jätin päätöksestä eriävän mielipiteen, Räsänen sanoo.
Uskonnot ovat Räsäsen mukaan keskeinen osa maailmankuvan ja arvojen rakentamisen prosessia. Lisäksi yhteiskunnan moniarvoistumisen myötä uskontojen ja katsomusten ymmärtämisen merkitys kasvaa.
– Uskonto ilmiönä vaikuttaa yhä laajemmin maailman tapahtumiin ja toimii yhä useammin globaalissa yhteisössä käytävän keskustelun viitekehyksenä .Siksi uskonnon ymmärtäminen ilmiönä sekä valmiudet käydä dialogia uskonnollisesta katsomuksesta käsin ovat tulevaisuuden maailmankansalaisen avaintaitoja, joihin myös yleissivistävän koulutuksen tulee opiskelijoita valmentaa, Räsänen toteaa tiedotteessaan.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää päätöstä askeleena oikeaan suuntaan. Grahn-Laasonen toivoo seuraavaksi isoa remonttia.
– On mietittävä kokonaan uudelleen, mitä itse asiassa on tulevaisuuden yleissivistys. Tieto- ja viestintäteknologian murros on tasa-arvoistanut kaikenlaisen tiedon saavutettavuutta. Kaiken koulutuksen iso haaste on tulevaisuudessa, miten suomalainen koulutusjärjestelmä onnistuu motivoimaan ja ruokkimaan uteliaisuutta, jotta suomalaiset nuoret hyödyntävät maailman avaamat uudet mahdollisuudet, Grahn-Laasonen toteaa.