Seurakuntavaalien äänestysprosenttia käsiteltiin runsaasti maakuntalehtien pääkirjoituksissa. Useissa pääkirjoituksissa aiheena ovat laiskat äänestäjät.
Hämeen Sanomissa ihmetellään, että vaalien näkyvä markkinointi mediassa ja koteihin jaetut tiedotteet eivät saaneet seurakuntalaisia liikkeelle. Sitä ei tehnyt edes ehdokkaan valintaa helpottanut vaalikone.
Pääkirjoittajat kiinnittävät huomiota myös nuorten pieneen äänestysprosenttiin. Kalevan mukaan se vahvistaa käsitystä, ettei yleisen äänioikeusikärajan laskeminen kannata: ”Vain harva alle 18-vuotias tuntee vetoa vaaleilla tapahtuvaa vaikuttamista kohtaan ja vielä harvemmalla on kypsyyttä arvioida itsenäisesti esillä olevia vaihtoehtoja.”
Kalevan mielestä nuoren ikäluokan passiivisuus on merkille pantavaa koska nuoret ovat juuri käyneet rippikoulun ja voisi olettaa, että heillä olisi läheinen yhteys kirkkoon.
Etelä Suomen Sanomat arvelee, että yhteiskunnan yleinen maallistuminen on päällimmäinen syy äänestysaktiivisuuden hiipumiseen. ”Tosin sama suuntaus on jo pitkään ollut vallalla myös valtiollisissa vaaleissa.”
”Uusi aika on tuonut suomalaisille niin paljon uusia keinoja ilmaista mielipiteensä, että vaalit kenties jo hieman vanhanaikaiselta tuntuvana instituutiona eivät kiinnosta yhtä paljon kuin ennen. Olkoonkin, että parempaakaan keinoa toteuttaa edustuksellista demokratiaa ei ole keksitty.”