Muun muassa edellisen toiminnanjohtajansa Leo Mellerin tunnetuksi tekemä Patmos Lähetyssäätiö ja luterilaiset seurakunnat harjoittavat yhteistoimintaa maailman köyhiä lapsia auttavassa Joulun Lapsi -keräyksessä.
Patmoksen organisoiman keräyksen projektikoordinaattori Ilkka Kujala kertoo, että 13 luterilaisella seurakunnalla on joululahjojen keräyspiste ja esimerkiksi kolehti- tai keräyslahjoituksia saadaan yhtä lailla noin 10–15 suomalaisesta luterilaisesta seurakunnasta. Juuri hiljattain tämän vuoden keräyksen avaustapahtumat järjestettiin Turussa Mikaelinkirkossa ja Helsingissä Vanhassa kirkossa.
– Meillä kristityillä on enemmän yhteistä kuin eroavaisuuksia, yhteiseen kannattaa kiinnittää huomiota, Ilkka Kujala toteaa.
Joulun Lapsi on kansainvälinen yli sadassa maassa toteutettava joulukeräys, jonka suomalainen toimeenpanija on Patmos Lähetyssäätiö. Keräyksen kansainvälinen yhteistyökumppani on Samaritan’s Purse.
Keräyksessä tehdään ja jaetaan maailman köyhimmille lapsille joululahjapaketteja. Suomesta paketit lähtevät Romanian romanilapsille sekä Moldovan tuberkuloosia sairastaville lapsille ja juutalaisille lapsille.
– Meillä on yhtenä yhteistyötahona Moldovassa messiaaninen juutalaisseurakunta, joka toimii seitsemässä kaupungissa. He tavoittavat juutalaislapsia, jotka siis eivät ole seurakunnassa, mutta esimerkiksi juutalaiskoulussa tai päiväkodissa. Näin evankeliumi kulkeutuu näihinkin paikkoihin. Näitä juutalaislapsia tavoitetaan tänä vuonna noin 2000 ja Moldovaan lähetetään 11 000 lahjaa, jotka menevät laitoksiin, sairaaloihin ja köyhiin kyliin. Hyvä on myös huomata että jokainen lahjan vastaanottava lapsi kuulee evankeliumin Jeesuksesta.
Yhteensä Suomessa on keräyspisteitä noin 120. Vapaaseurakuntia ja helluntaiseurakuntia on keräyspisteinä enemmän kuin luterilaisia. Myös muista kuin keräyspisteseurakunnista kerätään ja välitetään joululahjapaketteja.
Tänä vuonna Suomesta on tavoite lähettää 27 000 pakettia. Osa niistä on ihmisten itse tekemiä. Joulun Lapsi -keräyksen lahjoitusvaroista katetaan noin 6000 pakettia ja esimerkiksi rekkakulut ja materiaalikustannukset.
– Jos vuoden päätteeksi katsotaan, että joku kenttä jäänyt alijäämäiseksi, voidaan joutua tekemään sisäinen siirto, jolloin Joulun lapsi työstä ohjataan varoja toiseen työhön kuten Egyptissä tehtävään työhön. Ensisijaisesti tietysti Joulun Lapsi -työhön, totta kai halutaan kunnioittaa lahjan antajaa, Kujala kertoo.
Hän kävi viime keskiviikkona Helsingin Agricolan kirkon Agricolamessussa kertomassa Joulun Lapsi -työstä. Kyseessä oli toinen kerta, kun messussa kerättiin kolehti keräykselle.
Agricolamessu on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan viikkomessu. Kolehtikohteen valitsi aluekappalainen Henrik Wikström, joka on Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja.
– Minä olen messussa saarnaajana ja liturgina. Messu ei sinänsä ole Agricolaliikkeen vaan Tuomiokirkkoseurakunnan messutoimintaa.
Koska on tiedossa, että Patmos Lähetyssäätiön teologiaa kohtaan on luterilaisessa kirkossa myös kriittisiä äänenpainoja, joku saattaisi kysyä, miksei seurakunta tue vaikkapa Kirkon Ulkomaanavun joulukeräystä.
Wikström toteaa, että Ulkomaanavullekin on rahaa kerätty monta kertaa.
– Ei kolehti varsinaisesti Patmokselle mene. Joulun Lapsi on laajasti tunnustettua lämmintä joulutyötä. Se on hyvä ja sydämiä liikuttava juttu. Ja kyllähän Patmos hyvin Suomeen mahtuu. Ei kolehti ole iso juttu tai mikään ideologinen tai teologinen ilmaus. Kolehdit ja kohteet valitaan hyvällä sydämellä.
Kuva: Patmos/Joulun Lapsi