Aila Lauha nimettiin Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokouksessa sen 20 jäseniseen hallintoneuvostoon. Lauha uskoo, että tämä jo vuodesta 1959 saakka toiminut kirkkojen yhteistyöelin voi olla myönteisenä mallina eurooppalaiseen yhteistoimintaan.
Budapestissa maanantaina päättynyt yleiskokous selvitti karikot ja sai uudistettua ja kevennettyä EKK:n rakenteita ja hallintoa. Esimerkiksi 40-jäseninen keskuskomitea supistui 20-jäseniksi – nimi muuttui hallintoneuvostoksi.
Aila Lauha nimettiin hallintoneuvostoon luterilaisen kirkkoperheen Pohjoismaiden ja Baltian edustajana. Hän on ainut suomalainen hallintoelimen jäsen.
Kun EKK uudisti perussääntönsä, siitä jätettiin pois maininnat 40 prosentin naiskiintiöstä ja 20 prosentin nuorten alle 30-vuotiaiden kiintiöstä. Ortodoksit puolestaan saivat ajettua perussääntöön 25 prosentin kiintiön ortodoksisille kirkoille. Suomen luterilainen kirkko äänesti kiintiöiden poistamisen puolesta, Lauhan mukaan sen vuoksi, että pienessä hallintoelimessä monen eri prosenttiluvun huomioiminen olisi liki mahdotonta. Lauha vakuuttaa, että Suomen luterilainen kirkko edistää jatkossakin sitä, että naisten ja nuorten edustus otetaan huomioon entiseen tapaan.
Uudessa hallintoneuvostossa naisia on 45 prosenttia, nuoria 15 prosenttia ja ortodoksikirkkojen edustajia 30 prosenttia.
Muita ymmärtäen, näkemykset esiin tuoden
Aila Lauha näkee, että EKK:lla on tärkeä paikkansa kansainvälisessä ja eurooppalaisessa ekumeniassa. Se viestii kristittyjen perimmäisestä ykseydestä yli tunnustuskuntarajojen.
– EKK:n merkeissä käydyt teologiset keskustelut parhaimmillaan voivat auttaa keskinäistä ymmärrystä, lisäävät suvaitsevaisuutta ja poistavat turhia ennakkoluuloja, Lauha uskoo.
Hän toteaa, että EKK on niin suuri ja monia kirkkokuntia edustava, että sen mielipide on pakko ottaa vakavasti.
– Jos kirkot EKK:n kautta voivat yhdessä saada aikaan myönteisiä tuloksia ja välttää tarpeettomia vastakkainasetteluja, tämä voi heijastua myönteisenä toimintakulttuurina myös muille tasoille Euroopassa, erityisesti poliittiseen päätöksentekoon.
Lauhan mielestä EKK:n toiminta on käytännöllistä ja vaikuttavaa. Sen alla tehdään niin maahanmuuttajatyötä, siirtolaistyötä kuin vaikkapa koulu- ja nuorisotyötä.
– Näihin asioihin keskittyneiden kansainvälisten järjestöjen pitäminen tiiviissä yhteydessä EKK:oon on mielestäni välttämätöntä, hän toteaa ja viittaa yleiskokous keskusteluun EKK:n yhteydessä olevien järjestöjen asemasta.
Lauhan mukaan Suomen luterilaisen kirkon ääntä arvostetaan EKK:ssa.
– Linjana on ollut kuunnella ja ymmärtää myös erilaisia näkemyksiä, mutta tuoda samalla selvästi esiin omat painotuksemme ja ideamme. Haluan sitoutua työssäni uudessa EKK:n hallintoneuvostossa tähän perinteeseen.
Koinonia tipahti perussäännöstä
Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen kertoo torstaina ilmestyvässä Kotimaassa havainneensa EKK:n yleiskokouksessa muutosta ilmapiirissä. Huttusen mielestä ekumeniassa eletään varovaisuuden, ehkä pelonkin aikaa. Omat kansalliset kirkot kiinnostavat enemmän kuin järjestöekumenia. Tästä esimerkkinä hän mainitsee sen, että EKK:n perussäännöstä pudotettiin sana koinonia, joka tarkoittaa ykseyttä, yhteyttä mutta myös ehtoollisyhteyttä. Huttunen painottaa, että koinonia muistutti ennen perussäännössä ehtoollisyhteyden tavoitteesta.
Aila Lauha sanoo ymmärtävänsä, että Huttunen kokee koinonian putoamisen perussäännöstä takaiskuna. Lauha tosin ei itse koe näin. Lauhan mukaan kreikankielisen termin tarkasta määrityksestä ja velvoittavuudesta – viittaisiko se jo esimerkiksi jo saavutettuunehtoollisyhteyteen – oli vallinnut sisäistä epäselvyyttä ennen kaikkea ortodoksisten edustajien kesken.
Hänen mukaansa Suomen luterilaisen kirkon delegaatit äänestivät termin pudottamisen puolesta, koska ortodoksien läsnäolo EKK:ssa koetaan erittäin tärkeäksi, eikä ortodoksien sisäisiä painotuseroja kokouksen jo ollessa lopuillaan voitu perinpohjaisesti lähteä käsittelemään yhteisymmärryksen saavuttamiseksi.
Lue myös: EKK onnistui uusimaan organisaatiotaan