Arkkipiispa Tapio Luoma osallistuu keskusteluun kirkon yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tänään keskiviikkona 4.10. arkkipiispan verkkosivuilla julkaistussa puheenvuorossaan.
Luoma toteaa, että kirkon osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun herättää kritiikkiä erityisesti silloin, jos kirkon näkökulmat eivät vastaa ihmisen omia toiveita.
– Joskus kirkon ääntä pyritään vaimentamaan leimaamalla kirkko puoluepoliittiseksi toimijaksi. On tärkeää, että myös kirkon toimintaa ja näkemyksiä arvioidaan kriittisesti. Julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ei ole kuitenkaan puoluepolitikointia.
Luoman mukaan kirkko toimii omasta arvopohjastaan käsin, puolueiden ohjelmista ja kannoista riippumattomana. Hän muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on tärkeää myös demokratian toimivuuden kannalta.
KIRKON VIESTINNÄN tiedotteessa viitataan Helsingin Haagan seurakunnan ja Turun tuomiokirkkoseurakunnan ulostuloihin, joissa on ilmaistu huoli pienituloisten asemasta, sekä erilaisiin kirkon toimijoiden puheenvuoroihin maahanmuuttajien puolesta.
Haagan seurakunta julkaisi viime perjantaina viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) päivityksen, johon Turun tuomiokirkkoseurakunta myöhemmin yhtyi. Päivitys herätti keskustelua kirkon roolista yhteiskunnallisessa keskustelussa:
”’Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.’ (Mt. 25: 29) Tämä sana näyttää käyvän synkällä tavalla toteen #hallitus politiikassa. On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta @valtioneuvosto”, seurakunta kirjoitti.
Viestiin oli liitetty meemivideo, jossa hahmo sanoo englanniksi: ”Hävetköön”
Tiedotteen mukaan arkkipiispa Tapio Luoma pitää seurakuntien ja asiantuntijoiden ulostuloja ”arvokkaana osallistumisena yhteiskunnalliseen keskusteluun”. Luoman mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa keskusteluun omia kriittisiäkin näkökantojaan.
– Demokraattisessa yhteiskunnassa ei ole kysymys samanmielisyydestä. Demokratian edellytyksenä on vahva sitoutuminen yhtäläisestä ihmisarvosta nousevaan yhtäläiseen osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan tasoilla, Luoma kirjoittaa puheenvuorossaan.
ARKKIPIISPA OTTAA hallituksen politiikkaan puheenvuorossaan kantaa myös itse. Tapio Luoma kiittää hallitusta siitä, että uuden hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita on kestävä ja toimiva demokratia.
Toisaalta hän toteaa, että osa hallitusohjelman kirjauksista on herättänyt kysymyksiä siitä, millaista demokratiaa ohjelma edistää.
– Korostaessaan yksilön oikeutta edistää itsensä kannalta hyviä ratkaisuja hallitus olettaa, että kaikilla on yhdenvertaiset lähtökohdat itsensä kannalta hyvien ratkaisujen tavoittelemiseen, Luoma kirjoittaa.
– Oikeus ja mahdollisuus työn tekemiseen ovat tärkeitä painotuksia, mutta niistä on tullut hallitusohjelman mukaan yhteiskunnan keskeisimpiä hyveitä. Yhteiskunnallinen toimijuus on sidottu niin voimakkaasti työn tekemiseen ja kuluttamiseen, että työmarkkinakelpoisuus näyttää nousseen rinnasteiseksi yhteiskuntakelpoisuudelle.
KIRKON NÄKÖKULMASTA ihmistä ei voi Luoman mukaan tarkastella ensisijaisesti työmarkkinakelpoisuuden kautta. Ihmisen oikeus osallistua yhteiskuntaan ja elää hyvää elämää eivät ole riippuvaisia työn tekemisestä, taloudellisesta asemasta tai kulutusvalinnoista.
– Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu työn arvoa. Ihmisen arvo on kuitenkin aina työn arvoa suurempi. Sitä ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa, Luoma kirjoittaa.
Arkkipiispan mukaan työn ja osallisuuden suhde on erityisen keskeinen hallitusohjelman maahanmuuttoa käsittelevissä tavoitteissa. Luomaa huolestuttaa, että hallitusohjelman maahanmuuttoon liittyvät tavoitteet rajaavat merkittävästi maahan muuttavan oikeutta työntekoon ja siksi myös yhteiskunnallista osallisuutta.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Hyviä lukuhetkiä!
Arkkipiispa Luoma: Kirkkoa yritetään vaimentaa leimaamalla se puoluepoliittiseksi, mutta heikompien puolustaminen ei ole puoluepolitiikkaa