Arkkipiispa Tapio Luoma luovutti tänään eilen torstaina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kunniamerkit tekstiilitaiteilija Helena Vaarille ja Viron kirkon piispa Tiit Salumäelle. Vaarille myönnettiin Mikael Agricolan risti ja Salumäelle Pyhän Henrikin risti.
HOLLOLALAINEN TEKSTIILITAITEILIJA Helena Vaari on 30 vuoden aikana suunnitellut ja toteuttanut lähes 300 kirkkotekstiiliä. Niihin sisältyy muun muassa viisi piispan kaapua ja kirkkotekstiilit yhteentoista kirkkoon.
Vaikka Vaari on urallaan suunnitellut ja toteuttanut kirkkotekstiilien ohella muitakin taidetekstiilejä, voi häntä pitää ensisijaisesti kirkkotekstiilitaiteilijana.
– Kirkko on työllistänyt taiteilijoita satoja vuosia. Joka kerran, kun käyn kirkossa valmisteilla olevien töideni kanssa, tunnen suurta kiitollisuutta saadessani tehdä työtä pyhään paikkaan. Voin olla yhtenä lenkkinä niiden taiteilijoiden ketjussa, jotka ovat jo melkein parituhatta vuotta saaneet rakentaa ja koristaa kirkkoja, Vaari sanoo Kirkon viestinnän tiedotteessa.
Helena Vaari on myös aktiivinen toimija sosiaalisessa mediassa, jossa hän esittelee taidettaan, tekstiilien suunnittelua ja toteuttamista. Hän kouluttaa muun muassa symboliikasta ja tekstiilien hoitamisesta.
VIRON KIRKON piispa Tiit Salumäellä on monipuoliset ekumeeniset ansiot sekä kotimaassaan että kansainvälisesti. Lisäksi hän on toiminnallaan edistänyt merkittävästi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Viron kirkon keskinäisiä suhteita.
Tiit Salumäe (s. 1951) vihittiin Viron evankelis-luterilaisen kirkon papiksi vuonna 1975. Hän toimii edelleen Haapsalun seurakunnan pastorina.
Salumäe on toiminut pitkään kirkkonsa edustajana Viron kirkkojen neuvostossa ja ylläpitänyt tiiviisti ekumeenisia yhteyksiä Viron kirkon ja lukuisten eri maiden kirkkojen välillä. Salumäellä on ollut keskeinen rooli kirkkojemme välisen ystävyysseurakuntatyön kehittämisessä.
Nykyisin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Viron kirkon seurakuntien kesken on noin 100 ystävyysseurakuntasuhdetta. Salumäe on kirkolle myös keskeinen yhdyshenkilö vironkielisessä kirkollisessa työssä Suomessa.
Salumäen ura sijoittuu kirkon aseman kannalta historialliseen murrosvaiheeseen. Hän aloitti työnsä kommunistivallan aikana Neuvosto-Virossa, jatkoi sitä uskonnon aseman vähitellen vapautuessa 1980-luvun loppupuolella ja viimeksi itsenäisessä Viron tasavallassa.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä