Brittiläisellä ekonomistilla Colin McCullochilla on erikoinen työpaikka: hän opettaa länsimaista kauppatiedettä Pohjois-Korean pääkaupungissa Pyongyangissa.
Pyongyangin tieteellis-tekninen yliopisto on Pohjois-Koreassa ainutlaatuinen. Maan hallinnolle se on ikkuna länsimaiseen ajatteluun. Kommunistista suunnitelmataloutta toteuttavan diktatuurimaan eliitin nuoret saavat oppilaitoksessa mahdollisuuden perehtyä länsimaiseen tieteeseen ja Pohjois-Koreallekin tärkeään kansainväliseen kauppaan. Opetuskieli on englanti.
– Nuoret ovat ahkeria opiskelijoita, sillä korealainen kulttuuri on kovaa työtä ja vaivannäköä arvostava, McCulloch kertoi vieraillessaan Suomessa alkuvuodesta.
Jopa eliittinuorilla on täysin puutteelliset tiedot muusta maailmasta. Kukaan ei ole käynyt ulkomailla, ja internetiä saa käyttää vain sen verran kuin on välttämätöntä. Ulkomaista oppimateriaalia sensuroidaan.
– He eivät tiedä mistään muusta kuin pohjoiskorealaisesta elämästä. Heidän vanhempiensa sukupolvikaan ei tiedä, McCulloch sanoo.
Kristillistaustainen rahoitus
Pyongyangin tieteellis-teknisen yliopiston perusti kristitty korealais-amerikkalainen sijoittaja James Ching-Kyung
Kim vuonna 2010. Yliopiston rahoituksesta vastaavat eteläkorealaiset ja läntiset evankeliset kirkot ja säätiöt.
Perustamisen taustalla on eräs kohtaaminen Korean sodan (1950–1953) hävityksen keskellä. Silloinen opiskelija Ching-Kyung Kim sai yhdysvaltalaiselta katoliselta sotilaspapilta Johanneksen evankeliumin. Sitä lukiessaan hän tajusi, että ”Jumala on rakkaus”.
– Hän rukoili, että jos hän saa elää, hän haluaa näyttää Jumalan rakkauden myös silloisille vihollisille eli pohjoiskorealaisille, McCulloch kertoo.
Pohjois-Koreassa on muistettava, että maan poliittista järjestelmää ja Kimien dynastiaan kuuluvia johtajia ei pidä kritisoida. Lähetystyö ei ole Pohjois-Koreassa sallittua, eivätkä yliopiston opettajat tee sitä. Opiskelijat kuitenkin tietävät, että ulkomaalaiset opettajat ovat tunnustavia kristittyjä, joilla on omalla suljetulla asuma-alueellaan myös omia hartauksiaan.
McCulloch muistuttaa, että Pohjois-Koreassakin ihmiset elävät arkeaan ja pyrkivät löytämään työssään ja elämässään iloa ja tyytyväisyyttä. Ulkomaalaiselle kokemus voi olla kuitenkin pitkän päälle raskas.
– Pohjois-Koreassa uutisoidaan vain länsimaisen yhteiskunnan heikkouksista, ei sen hyvistä puolista. Ulkomaalaisen voi olla joskus vaikea jaksaa maan median jatkuvaa Etelä-Korean vastaista propagandaa. Mutta on mielenkiintoista opettaa markkinataloutta siellä, missä sitä ei ole, Colin McCulloch toteaa.
Kuva: Matti Karppinen