Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) 14.–20.6. pidetty yleiskokous päättyi Tallinnassa eilen tiistaina. Yli sadasta eurooppalaisesta jäsenkirkosta paikalle saapui yli 300 edustajaa.
Yleiskokous antoi työnsä päätteeksi joukon julkilausumia, joissa se otti kantaa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, ilmasto- ja ympäristökriisiin sekä siirtolaiskysymykseen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti monin yleiskokouksen keskusteluihin. Yleiskokous tuomitsikin varauksetta ”Venäjän brutaalin invaasion Ukrainaan” sekä elämän, alueiden ja kansainvälisten suhteiden tuhoamisen”. Kyseessä on EKK:n mukaan sotaa edeltäneen järjestelmän väkivaltainen särkyminen.
EKK ON julkilausumassaan myös huolissaan ”eräiden kirkkojen” roolista Ukrainan konfliktiin suhtautumisessa – millä se epäilemättä viittaa nimeä mainitsematta Moskovan patriarkaatin rooliin. Järjestö ilmaisee pahoittelevansa tällaisen vaikutusta kristilliselle todistamiselle Euroopassa ja on pahoillaan myös yleiskokouksen aikana tapahtuneesta Venäjän ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjälle, jossa nykyinen hallinto on nujertanut demokratian ja rauhanomaisen vastarinnan.
Ilmastokannanotossaan EKK:n yleiskokous totesi, että maailma kohtaa tulevaisuutta muokkaavan kriisin, jonka ihminen on aiheuttanut käyttäessään hyväkseen maapalloa ja sen resursseja. Järjestö muistuttaa, että juutalais-kristillisen tradition perusteella ihmiset ovat vastuussa aineellisen maailman hoitamisesta. Siinä on kyse hoitamisesta, ei dominoimisesta.
EKK KIINNITTI huomiota myös Azerbaidžanin toteuttamaan armenialaisen Nagorno-Karabahin eristämiseen ja siitä nousevaan inhimilliseen kärsimykseen.
Uskonnonvapauden todettiin olevan vakavien uhkien alla eräissä osissa Eurooppaa, mikä näkyy EKK:n mukaan hyökkäilyinä vähemmistöjen kimppuun, pyhien paikkojen tuhoamisina ja maitten haltuunottoina.
Siirtolaisuuden inhimillinen kärsimys kiinnitti myös kokouksen huomion. Kokouksen aikana saatiin tieto, että lähes 500 ihmistä oli hukkunut Välimereen Kreikan rannikon edustalla.
Yleiskokous muistutti, että turvan etsiminen on ihmisille luonnollista ja paremman tulevaisuuden toivominen on osa sitä, mikä tekee ihmisistä ihmisiä. Siksi Euroopan pitäisi vastata siirtolaisuuteen ystävällisyydellä. Euroopan maiden ja niiden kirkkojen kuuden miljoonan ukrainalaispakolaisen vastaanottaminen on EKK:n mukaan rohkaisevaa.
YLEISKOKOUKSESSA TEHTIIN myös EKK:n uusia henkilövalintoja. Järjestön uudeksi presidentiksi valittiin Ekumeenisen patriarkaatin Thyareiran ja Ison-Britannian ortodoksinen arkkipiispa Nikitas (Lulias). Varapresidenteiksi valittiin Englannin kirkon Huntigdonin piispa Dagmar Winter ja Saksan EKD:n globaalin työn johtaja Frank Kopania.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatiota Tallinnassa johti Tampereen piispa Matti Repo.
Lue myös:
Suomen ortodoksisen kirkon edustaja: ”Moskovan patriarkaatti edistää ekumeenista hajaannusta”