Pekka Särkiö viettää ensimmäisen itsenäisyyspäivän uudessa virassaan osallistuen puolustusvoimien valtakunnalliseen paraatiin Kouvolassa. Paraatin ottaa vastaan pääesikunnan päällikkö Juha Rannikko ja Särkiön tehtävänä on pitää paraatihartaus.
– Aion puhua lyhyesti siitä, että hyvinvointi ei ole itsestään selvyys, vaan siitä on kannettava huolta takaamalla esimerkiksi maatalouden riittävä omavaraisuus.
– Lisäksi totean, että ihminen ei elä pelkästä leivästä. Murrosajassa on erityisen tärkeää pitää huolta elämän henkisestä ja hengellisestä perustasta. Usko Jumalaan on turva, joka kantaa koko yhteiskuntaa, Särkiö sanoo Kotimaa24:lle.
Varusmiehiin piispa Särkiö haluaa valaa rohkeutta, tulevaisuudenuskoa ja toivoa.
– Jokainen ihminen ja jokainen varusmies on tärkeä. Elämä on välillä rankkaa, mutta viestini on, että älkää luovuttako.
Paraatin jälkeen Pekka Särkiö osallistuu vielä Kouvolan kaupungin itsenäisyysvastaanotolle ennen illalla vuorossa olevia presidentin linnanjuhlia. Linnan juhliin piispa osallistuu ensimmäisen kerran elämässään.
– Ei minua jännitä. Olen saanut selkeät ja hyvät ohjeistukset pukeutumisesta ja marssijärjestyksistä iltaa ajatellen. Sopivan tilaisuuden tullen olen luvannut hakea tanssiin myös piispa Irja Askolaa, Särkiö hymyilee.
Pekka Särkiö pitää valtiollisia juhlajumalanpalveluksia hyvänä asiana. Ne ovat osa suomalaista juhlaperinnettä ja identiteettiä. Puheet siitä, että valtio ja kirkko pitäisi erottaa Suomessa, hämmentävät Särkiötä.
– Suomessahan ei ole ollut valtionkirkkoa koko itsenäisyytensä aikana. Kirkko ja valtio erotettiin meillä jo reilut 140 vuotta sitten. Valtion päämies ei ole kirkon pää eikä valtio maksa pappien palkkoja. Jostakin syystä tämä ei vieläkään ole kaikille suomalaisille selvää, piispa sanoo.
Pekka Särkiö puhuu mielellään kansankirkosta niin kauan kuin siihen on perusteita. Kansankirkosta voidaan hänen mukaansa puhua silloin, kun vanhemmat välittävät kodeissa lapsilleen kristillistä perinnettä ja tapoja ja kodeissa on uskonharjoitusta.
– Kansankirkollisuus on kuitenkin rapautumassa. Tulevaisuudessa saatamme olla tilanteessa, jossa oman maan sisäinen lähetystyökin on hyvin mielekästä, Särkiö arvioi.