Kymmenen Suomen Lähetysseuran henkilöjäsentä ja Suomen Raamattuopiston Säätiö esittävät, että SLS:n luottamus pitää palauttaa.
Heidän näkemyksensä mukaan epäluottamuksen ydin on ”Suomen Lähetysseuran nykyisen toiminnan etääntyminen kristillisen lähetystehtävän perustasta, vastuun välttäminen päätösten valmistelusta ja niiden seurauksista, keskusteluyhteyden ohuus suhteessa yhteistyökumppaneihin ja omaan lähetti- ja työntekijäkuntaan, sekä seuran työn ja sen johdon päätösten valikoiva julkistaminen”.
Seurakuntalainen.fi
toi eilen julkisuuteen tämän hallituksen kautta vuosikokoukselle tarkoitetun esityksen.
Allekirjoittajat katsovat, että toiminnan painopiste on siirtynyt lähetystehtävästä kehitysyhteistyöhön tavalla, joka on ristiriidassa seuran perinteen, tarkoituksen ja strategian kanssa. Seuran luonne kristillisenä lähetysjärjestönä on heidän mielestä etääntynyt kirkon perustehtävästä.
Suomen Lähetysseuran viestintäjohtaja Iiris Kivimäki ei allekirjoita väitteitä. Hän vastasi sähköpostitse Kotimaa24:n esittämiin kysymyksiin.
– Suomen Lähetysseurassa olemme aina tehneet kokonaisvaltaista lähetystyötä, johon kuuluvat julistus ja palvelu – globaalin kirkon arkityötä. Lähetysseuran omistavat seurakunnat ja ne haluavat kehittää toimintaa tavalla, jota vuosikokouksissa tehdyt päätökset ja strategiset valinnat heijastavat.
Kivimäen mukaan SLS on korostanut työtä kirkon ulkopuolella olevien parissa ja sitä on pyritty vahvistamaan.
– Siihen kuuluvat tavoittava työ, kristillinen kasvatus ja esimerkiksi raamatunkäännöstyö.
Kehitysyhteistyöohjelmaan puolestaan kuuluvat muun muassa koulutus ja terveydenhuolto, kyläyhteisöjen kehittäminen, naisten voimaannuttaminen, vammaisten osallistaminen ja etnisten ja kielellisten vähemmistöjen ihmisoikeuksien puolustaminen. Ulkoasianministeriö on tukenut Lähetysseuran kehitysyhteistyötä 1970-luvulta alkaen.
10 henkilöjäsenen ja Suomen Raamattuopiston säätiön mukaan SLS olisi nostanut kehitysyhteistyöjärjestön paikallisten kirkkojen rinnalle ja jopa niiden ohi seuran ulkomaisiksi kumppaneiksi ja Lähetysseura olisi esitelty julkisuudessa nimenomaan kehitysyhteistyöjärjestönä.
Onko näin tehty?
– Niissä maissa, missä näemme, että kirkot vielä kehittyvät vähentääkseen köyhyyttä ja parantaakseen ihmisoikeuksia, teemme yhteistyötä myös järjestöjen kanssa. Ne eivät tule kirkkojen tilalle vaan vahvistavat työtä.
Kivimäki katsoo kysymyksen kohdistuvan myös viestintään.
– Osa Suomen Lähetysseuran viesteistä on suunnattu laajemmin niille yli neljälle miljoonalle suomalaiselle. Ne avaavat laajaa ja monipuolista työtä, mitä Suomen Lähetysseura tekee. Nykyaikaisesti sanottuna kehitysyhteistyötä on tehty yli 150 vuoden ajan sekä myös hengellistä työtä rukoillen ja tukien syntyvien kirkkojen tarpeita.
Vuosikokoukselta luottamuksen palauttamista pyytävät katsovat myös vuoden 2013 osoittaneen, että seuran johdon tekemät ratkaisut eivät ole saaneet osakseen ymmärtämystä seuran yhteistyötahojen puolelta. ”Muutamat yhteistyöjärjestöt ovat jo irtisanoutuneet, seuran koko juutalaislähetys on vakavasti kriisiytynyt ja tiedot maailmalta kertovat, että ellei Lähetysseuran linja muutu, sen samoin kuin koko kirkkomme yhteistyö kariutuu monella taholla. Lähetysseuran työntekijöiden asema on suuresti vaikeutunut ja muutama työntekijä on jo siirtynyt toisen lähetysjärjestön palvelukseen.” Tämän kehityksen taustalla on muun muassa se, että SLS palkkasi työhönsä parisuhteensa rekisteröineen parin.
Ovatko luterilaisen kirkon suhteet uhattuina SLS:n ratkaisujen vuoksi? Onko SLS:n työntekijöiden asema vaikeutunut ja kuinka moni työntekijä on siirtynyt toisen lähetysjärjestön palvelukseen ja kuinka moni heistä isona syynä saman sukupuolen parisuhteessa elävien rekrytointi?
– Suomen luterilaisen kirkon oma sisäinen ja kärjistyvä keskustelu kirkon eri herätysliikkeiden välillä sekä erot niiden Raamattu-näkemyksissä heijastuvat varmasti kaikkien suomalaisten lähetysjärjestöjen työhön ja rasittavat suomalaisia työntekijöitä niin kuin kirkon työntekijöitä yleensäkin. Yksittäisten työntekijöiden näkemyksiin en osaa ottaa kantaa, Kivimäki vastaa.
Millaista vuosikokousta, kuinka riitaisaa, kesäkuulle odotetaan. Onko ilmennyt johdon irtisanomisvaateita?
– Odotan hyviä ja voimaannuttavia juhlia. Suomen Lähetysseuran työ on seurakuntien omaa työtä, josta ne päättävät vuosikokouksessaan. Nämä päätökset viitoittavat tekemään sitoutunutta, ammattitaitoista ja Hyvän Jumalan siunaamaa kokonaisvaltaista lähetystyötä.
(Kuva: Suomen Lähetysseuran vuosikokous 2013)
Lue myös: Seurakuntalainen: Joukko SLS:n henkilöjäseniä vaatii Lähetysseuran ”luottamuksen palauttamista”