Selvitysmies jakaisi mediatukea ja alentaisi lehtien arvonlisäveroa

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen asettama selvitysmies, oikeustieteen lisensiaatti Tuomas Harpf ehdottaa selvityksessään Suomeen Tanskan mediatukijärjestelmän kaltaista mallia, jossa jaettaisiin tuotantotukea ja innovaatiotukea.

Tukitoimien tulisi olla määräaikaisia ja mahdollisimman kilpailuneutraaleja. Tukea jaettaisiin 30 miljoonaa euroa. Yleä tuki ei koskisi.

Harpfin tekemä selvitys perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman lehtiasianneuvottelukunnan tekemiin toimenpide-ehdotuksiin. Neuvottelukunta ehdotti lehdistölle määräaikaista tukea.

Harpfin mukaan Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön Tanskan mediatukijärjestelmän kaltainen malli, sen tuotantotuki ja innovaatiotuki.

Tuotantotukea (25 miljoonaa euroa) voitaisiin myöntää esimerkiksi enintään 30 prosenttia journalistisen sisällön tuottamisen kustannuksista. Tukea voisivat saada sekä painetut että verkkojulkaisut, mutta myös TV- ja radioalan journalistinen sisältötuotanto.

– Tukijärjestelmän tulisi olla määräaikainen, esimerkiksi kolme vuotta, jonka jälkeen vaikutukset arvioitaisiin. Tukea voisivat saada laajalle yleisölle suunnatut, yleisesti saatavilla olevat julkaisut, jotka ovat toimineet vähintään neljä vuotta, sanoo Harpf.

Innovaatiotukea (5 miljoonaa euroa) sen sijaan voitaisiin myöntää media-alan kehittämishankkeisiin.

Lisäksi Harpf alentaisi lehtien arvonlisäveroa viiteen prosenttiin, mikä on alin EU:ssa hyväksytty alv-kanta.

– Vuoden 2012 alusta voimaan tullut lehtitilausten arvonlisävero osui alalla käynnissä olevan murroksen kannalta mahdollisimman onnettomaan ajankohtaan. Verokertymä ei ole järkevässä suhteessa haittavaikutuksiin, joita vero lehdille ja alan työllisyydelle aiheutti, toteaa Harpf.

Jakelutoiminnan vaikea tilanne voidaan ratkaista Itellan, sen lehtiasiakkaiden ja alan työntekijäjärjestöjen laajalla yhteistyöllä. Ennen perustilanteen selkiintymistä ei ole Harpfin mukaan mahdollista antaa suosituksia siitä, miten haja-asutusalueiden erityisongelmia tulisi hoitaa.

– Kokonaisratkaisun osana voisi kuitenkin tulla kyseeseen määräaikainen haja-asutusalueiden jakelutuki, jolla turvattaisiin lehtijakelu myös syrjäseuduilla kohtuullisin kustannuksin.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen suhtautuu selvitysmies Tuomas Harpfin ehdotukseen suorasta mediatuesta myönteisesti. Ministerin mielestä tuki on perusteltu meneillään olevassa siirtymävaiheessa.

– Vien Harpfin ehdotukset koko hallituksen keskusteltavaksi tulevassa kehysriihessä.

Suomessa mediaa ei tueta yhtä lailla kuin muissa Pohjoismaissa. Kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tukisummat pyörivät 50 miljoonan paikkeilla, on lehdistötuki Suomessa vuositasolla prosentin tästä eli 500 000 euroa.

Edellinen artikkeliTakkula huolestui Indonesian uskonnonvapaudesta
Seuraava artikkeliJaossa ensimmäinen Kotimaan pro blogi -palkinto