Ukrainan kansannousua seurannut Krimin miehitys on noussut ykkösuutiseksi kaikkialla maailmassa. Venäjän armeijan toimia Krimillä on seurattu paikoin liki minuutin tarkkuudella myös sosiaalisessa mediassa. Journalistiikan tutkijan, FT Turo Uskalin mukaan uudet viestintäkanavat vaativat yleisöltä kriisitilanteissa suurempaa kriittisyyttä.
– Väärien tietojen leviäminen kriiseissä nopeutuu sosiaalisen median myötä. Huhuja, erilaisia hypoteeseja ja suoranaisia valheita leviää herkemmin. Tämä on haaste kansalaisille. Perinteinen lähdekritiikki on todella tärkeää. Ennen filtterinä oli uutismedia, Uskali sanoo.
Myös perinteinen media on kriisitilanteissa tavannut levittää tavallista helpommin väärää tietoa. Uskalin mukaan taustalla on kriisin myötä kasvanut tiedon tarve ja se, että laadukasta tietoa on usein vaikea saada nopeasti. Tästä syystä myös uutismedian on tärkeää tarkastaa lähteensä huolellisesti.
Uskalin mukaan Ukrainan tilanteen aktiivinen seuraaminen sosiaalisessa mediassa on osoitus ihmisten lisääntyneestä kiinnostuksesta ulkomaiden asioihin.
– Sillä on vaikutusta yleiseen mielipiteeseen. Jos ajatellaan aikoja satoja vuosia aikaisemmin, kriisit olivat enemmän kulisseissa.
Voiko Ukrainan tilanteen aktiivinen seuraaminen sosiaalisessa mediassa tuoda esimerkiksi suomalaisen Nato-keskustelun aloitetta enemmän kansalaisyhteiskunnan tasolle?
– Varmasti kansalaiset käyvät kaikenlaisia keskusteluja, on se mahdollista, Uskali vastaa.
Lue myös Ville Jalovaaran kirjoitus
Kriisiviestintää some-aikana