Mistä me tulemme? Minne me mennemme? Mikä on uskonnon merkitys?
Isoja kysymyksiä, jotka kelpaavat Dan Brownin uuden jännitysromaanin aiheeksi. Alku on oikeastaan jännitysviihteen muotoon puettu saarna kahdesta teoriasta, joista toinen koskee elämän syntyä ilman Jumalaa ja toinen ihmisen evoluutiota. Teorioilla on vaikutus siihen, miten uskonnot ymmärretään ja mikä niiden merkitys voisi olla.
Dan Brownin läpimurtoteos Da Vinci -koodi (2004) esitteli suurelle yleisölle tweedtakkisen Robert Langdonin, Harvardin yliopiston symboliikan professorin. Hän ratkoo kuva-arvoituksia, murtaa koodeja ja pääsee selville erilaisista salaisuuksista tietojensa ja päättelykykynsä avulla. Lisäksi Langdon-jännärien kaavaan kuuluu päähenkilön parina kaunis älykäs nainen ja hurja pakomatka. Tälle voi toki naureskella, mutta se ei ole koko totuus.
Brownin kirjat ovat nimittäin ovelia, sillä ne esittelevät viihteen varjolla aina jonkin olemassa olevan tai sellaiseksi uskotun salaliiton, opin tai teorian, jonka ympärille jännitys tiivistyy. Alku sijoittuu ateismin ja tieteellisen maailmankuvan ympäristöön. Myös tietokoneilla on merkittävä rooli tapahtumien kulussa.
Järjestyksessään viides Langdon-romaani tarjoaa hieman vähemmän säntäilyä eri maissa kuin aiemmat romaanit. Romaanin liikkeellepaneva hahmo on julkkistiedemies ja -ateisti Edmond Kirsch. Hän on mielestään tehnyt tieteellisen läpimurron, jonka haluaa kertoa koko maailmalle suurellisessa tiedotustilaisuudessa. Hänen paljastamansa tieto laittaisi maailmankuvan palaset uuteen asentoon. Ennen kaikkea uskonnot joutuisivat arvioimaan omat totuuskäsityksensä uudestaan.
HUOM! Nyt seuraa juoni- tai oikeastaan aatepaljastus.
Romaanin sanoman voi tiivistää 1700-luvulla eläneen uskonnollisen visionäärin, runoilijan ja taiteilijan William Blaken runonsäkeeseen ”synkät uskonnot poistuvat & suloinen tiede hallitsee”. Ihmistä kahlitsevat uskonnot joutuvat väistymään kun selviää, että elämä on syntynyt fysiikan lakien mukaan. Tiede, johon kuuluu alati leviävä teknologia, muuttaa ihmistä ratkaisevasti.
Nämä kaksi asiaa tekevät uskonnoista, ainakin synkistä uskonnoista, iltaruskon airuita. Tulevaisuus on valoisampien aatteiden ja uskontojen.
Alku antaa ajattelemisen aihetta, vaikka ei jännäreistä perustaisikaan.
Dan Brown: Alku. Suom. Jorma-Veikko Sappinen. WSOY 2017. 463 sivua.
Ei suinkaan kaikki ne maat, joissa kristinusko etenee, ole primitiivisiä valtioita. Eikä minulla ole tarvetta katkoa mitään siteitä.
Suurin osa niistä maista, jossa kristinusko leviää voimakkaasti, ovat alikehittyneitä.
Mitä poikkeuksia tuosta säännöstä nostaisit esille?
”Eikä minulla ole tarvetta katkoa mitään siteitä.”
Ja haluat siis, että ev.lut. kirkon suhde säilyisi nykyisellään, eli epätasa-arvoisena?
Vietnam, Etelä-Korea, Kiina,Brasilia ja monet muut latinalaisen Amerikan maat.
Luterilaisen kirkon ja valtion suhde ei kuulu minulle.
Kysyin kylläkin, mitä poikkeuksia tuosta perussäännöstä, että uskonnot eivät menesty kehittyneissä maissa, voit tuoda esille.
Sinua ei sis mitenkään kiinnosta se, kohteleeko valtio eri katsomusryhmiä tasapuolisesti?
Jossain sanotaan uskovien suulla: Meillä ei ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme. Kuvaisiko tämä jotenkin hankaluuksia tässä elämässä. Silloin voisi ajatella, että ajallinen hyvyys on evankeliumin tehokkain vastamyrkky? Paratiisi maanpäällä, helppo ja mukava elämä. Kun kiinassa syntyi herätystä, niin samaan aikaan länsi alkoi siirtää teollisuuttaan sinne. Elintaso nousi ja maa saastui???