Anno Domini – Herran vuonna 2017, vietettäessä reformaation merkkivuotta (500 vuotta reformaation alkamisesta), Suomen itsenäisyyden juhlavuotta (Suomi 100 vuotta) ja Kerimäen kirkkopitäjän (375 vuotta) sekä Ison kirkon (170 vuotta) juhlavuosia tehdään kaikille tiettäväksi seuraavat teesit jatkona kymmenen vuotta sitten julkaistuille juhlavuosien teeseille:
13)Muistettakoon että ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Olkoon armon osallisuus ja pelastuksen tie kaikille avoin.
14)Muistettakoon ja erikseen korostettakoon, ettei Kristuksessa ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa ei vapaata, ei miestä eikä naista vaan kaikki ovat yhtä Kristuksessa. (Gal. 3:26-28).
15)Muistettakoon, että kirkkoa on aina uudistettava (ecclesia semper reformanda). Uudistettakoon kirkkoa niin, että sen kaikki rakenteet tukevat armon sanoman välittämistä ja toteutumista.
16)Purettakoon kirkosta kaikki turha byrokratia ja hallinto sekä raskas ja kallis järjestelmä. Tehtäköön kirkosta notkea, ketterä ja uudistuva, tulevaisuuteen suuntautuva.
17)Suuntautukoon kirkon työ vahvasti enemmän ulospäin ja ihmisten pariin. Olkoot kirkot ja seurakuntien tilat avoinna ihmisten tulla, olla ja mennä.
18)Poistettakoon kirkostamme ja kristillisyydestämme kaikki kuppikuntaisuus, nurkkakuntaisuus ja oman erinomaisuuden pönkittäminen. Toimittakoon kaikessa niin, että olemme kaikki samalla viivalla suhteessa Jumalaan ja pelastuksen lahjaan.
19)Olkoon kirkkomme avoin kaikille erilaisille ihmisille rodusta, sukupuolesta, kielestä, sosiaalisesta asemasta, sukupuolisesta suuntautumisesta ja kaikista muista taustatekijöistä riippumatta.
20)Kohdeltakoon kirkossamme kaikkia ihmisiä tasavertaisesti Jumalan luomina ja lunastamina ihmisinä.
21)Vahvistettakoon kirkossamme iloa, yhdessä tekemistä ja jakamista sekä toistemme kuuntelemista. Olkoon vähemmän puhetta ja enemmän kuuntelemista ja keskustelemista.
22)Säilyköön maassamme aina isänmaanrakkaus ja samalla ymmärrys siitä, että maailmamme on yksi. Rakennettakoon tätä maata työllä, rakkaudella, yhteisymmärryksellä, sovinnon rakentamisella ja heikoimmista huolta pitämällä. Muistettakoon aina menneiden polvien työ ja taistelu isänmaamme hyväksi.
23)Vaalittakoon tätä esivanhempiemme meille rakentamaa temppeliä jatkossakin rakkaudella. Saatettakoon kirkon kunnostus tänä aikana loppuun toteuttamalla kirkon sisätilojen maalaus ja kunnostus viiden tai viimeistään kymmenen vuoden aikana.
Kerimäellä reformaation muistopäivänä 5.11.2017 Anno Domini
Kerimäen kappeliseurakunta /Savonlinnan seurakunta
Yllä olevat teesit tarvitsevat tarkennusta . Tässä joitakin ehdotuksia.
13b : Ihmisten tulisi ponnistella hyvissä teoissa ja siten kokea kuinka hyvät teot siunaavat heitä ja heidän ymmärryksensä Kristuksen itsesään uhraavasta rakkaudesta tulee eläväksi.
15b. Kirkko koostuu ihmisistä. Jos jollakin heistä on hyviä ideoita jotka antavat uuttaa ymmärrystä srk elämään niin sitä voi hallintokin tukea. On varottava sitä että ulospäin suuntautuneisuus voi tehdä aktiivisten ja heikkojen jäsenten elämän epävarmaksi siitä että onko heillä sellaista hengellistä turvapaikkaa jota he tarvitsevat.
16b Pienennetään seurakunnat siihen kokoon jossa kaikilla on mahdollisuus tuntea toinen toisensa. Kun väkimäärää kasvaa sen yli niin perustetaan naapuriin uusi srk.
18b . Tehdään kaikille mahdolliseksi kokoontua srkn tiloissa oman hegellisen kulttuurinsa hengessä , vierailen toinen toistensa luona saadakseen virikkeitä omalle ryhmälle.
14b,19b,20b ja 21b. Kun seurakunnan alueella on pakolaisia ja muita kodittomia niin seurakunnan tiloissa on hyvä olla paikka missä he voivat peseytyä, syödä ja nukkua kunne jotakin pysyvämpää voidaan järjestää.
Markku, kiitos loistavista tarkennuksista ja konkretisoinneista! Jatkan toiste enemmän aiheesta.
…ecclesia semper reformanda…
Tuon sanonnan historiaa joskus tutkaillessani olen muistelevinani että sen juuret ovat harvinaisen vähän luterilaisessa traditiossa. Reformoidussa kylläkin ja Karl Barthkin antoi oman kontribuutionsa aiheeseen. Alkuperäinen tarkoitus lienee jotakin semmoista että kirkon täytyy jatkuvasti tutkia itseään säilyttääkseen oppinsa ja liturgiansa puhtauden.
Markku, Tuota itsekin muistelin ja pohdin. Esittämäsi painotus on yksi mahdollinen. Toinen on varmaan sellainen, että kirkon pitää elää ajassa siten, että se voi muuttaa toimintatapojaan ja rakenteitaan vastaamaan kulloisenkin ajan tarpeita. Vaikeampi rasti on miettiä, miten uskoa/oppia/kirkon linjauksia uudistetaan vastaammaan sitä tietoa, jota on saatu elämän asioista.
Puhtaus on hankala asia. Olen ymmärtänyt, että Jeesuksen ajan fariseukset olivat aidosti ’opin ja liturgian puhtauden’ asialla. Jeesus moitti heitä juuri siitä: ”Te puhdistatte maljanne ja vatinne ulkopuolelta, mutta mitä niissä on sisällä: riistoa ja hillittömyyttä!” Rakkaus teeettää usein työtä, jossa likaantuvat niin vaatteet kuin kädet ja jalatkin. Pesulla on aika ajoin käytävä, mutta likaisiin töihin on tartuttava siekailematta.