Tähystän lintutornista jään peittämälle lahdelle. Räntäsade ja pilvien välistä pilkistävä aurinko vuorottelevat. Pajukon ja ruovikon peittämästä rannasta kuuluu kahlaajien ja lokkien huutelua. Hanhiparvia ei nyt näy.
Limingan lahti on muuttolintujen elintärkeä levähdyspaikka erityisesti metsähanhille ja muille arktisille muuttajille. Sieltä nuoret joutsenet etsivät puolisoa, muuttohaukat ja pöllöt pyydystävät ravintoa ja monet linnut, kuten mustapyrstökuirit jäävät sinne pesimään.
Eilen Liminganlahden luontokeskuksessa vietettiin Lintukuvauspäivää yli 1000 osallistujan voimin. Alue on kasvanut 20 vuodessa vahvaksi luontomatkailun kohteeksi. Metsähallituksen opastuskeskuksen erinomainen näyttely perehdyttää lintujen ja kosteikkojen elämään. Aluetta ympäröivillä pelloilla näen kymmeniä levähtäviä kurkia, naurulokkiparvia ja joutsenia.
– – –
Varsinaisesti tulin Liminkaan saarnaamaan partiojumalanpalvelukseen. Limingan niittykärpät on Suomen suurin partiolippukunta 412 jäsenellään. Seurakunnan partiolippukunnan erityispiirteenä on kolmeen vuosiluokkaan jaettu vartionjohtajakoulutus tai violetteja baretteja oikeassa olkapoletissa kantavat 150 vaeltajaa, ”Vaaria”.
Niittykärppien pitkät vaellukset 10 vuoden välein herättävät erityistä kunnioitustani. Partiolaisten tulevan kesän vaellus Olavinlinnasta Turkuun ja Hämeenlinnaan, 808 km kestää 44 päivää ja jakautuu yhdeksään osuuteen. Yhteensä noin 200 vaeltajaa on jakautunut eri osuuksille.
Vaeltajat lukevat kuntien edustajille erityisen viestin. Nuorissa on tulevaisuuden toivo. Annetaan heille mahdollisuus koulutuksen ja työn kautta yhdessä rakentaa maata ja pitää huolta luonnosta. Vaelluksen teemana on ”Suosi Suomea”. Olen lupautunut vaelluksen suojelijaksi.
– – –
Tätä päivää, Yrjön päivää on vietetty partiolaisten juhlapäivänä eri puolilla Suomea. Pyhä Yrjö haastaa edelleen toimimaan paremman tulevaisuuden hyväksi.
Pääsiäisviikolla yöpakkaset ja aamuaurinko saivat järvien jäät laulamaan kuin valaat. Koin vahvan elämyksen, kun kuuntelin mökkirannassa variksen kevätlaulun ja halkeavan jään duettoa. Uusi halkeama syntyi jäähän vonkuen ja kiitäen. Paine suihkautti kapeasta jään raosta auringon valossa kimaltavan vesiverhon ilmaan. Samalla rannan sulassa souteli isokoskelopari rauhallisesti ja hiljaa. Mitä, jos äänittäisi hyvällä mikrofonilla jään ulvahtelevaa laulua, puikoiksi hajoavan jään helinää ja rantaan työntyvien telien ryskettä? Taustalla voisi kuulua hanhien klaklatusta, korppien kolinaa tai punarinnan lirinää. Tämän nauhan rinnalle voisi joku säveltää tai improvisoida ihmisäänelle ja soittimille – vähän kuin Eino-Juhani Rautavaara Liminganlahdelta nauhoittamansa keväisen lintujen konsertin – kuovit, joutsenet, kurjet ja lirot – rinnalle sävelsi arktisen laulun – Cantus Arcticus.
Omasta puolestani kiitokset nerenrantaterveisistä. ”Hyvinvointivaltion” yhteiskunnalliselta puolelta kuuluu verkkohesarin otsikoiden mukaan, että Helsingin johtopaikat on jaettu ja kokoomus ja vihreät ovat tarttuneet tiukasti vallankahvaan, joten rahaa ja valtaa kunnioittava puoluepoliittinen herrahissi toimii sielläkin. Lisäksi yhden otsikon mukaan rasismia ja naisten syrjintää vähentäisi, jos jako ihmisiin ja eläimiin lopetettaisiin. Sama puoluepoliittinen pakkotahti taitaa olla täälläkin enkä oikeastaan ihmettele enää ollenkaan, että ns. ”sakramentit” siirtyvät pikkuhiljaa maallikoiden hoidettaviksi.
Kiitos hyvistä terveisistä. – Partiolaisten Hakku vielä iskee isänmaan puolesta. Vielä on kesää jäljellä. Vaikka kesä on Suomessa lyhyt ja aikaa on vähän. Vielä kuuluu kuikan huuto järven yli. Vielä näkyy kuusimetsän synkkä syli. Mäenharjat, suot ja salot, pihapiirit pellot talot. Vainiotkin varjeltuina, marjaherkut tarjoiltuina. Vielä on säilynyt siemen roudan alla. Eikä sitä nytkään vie kokonaan halla. Oi saisinpa käydä Multialla. Tutuilla tienoilla Tarhapään taas rakkaat ystävät nään.