Luin turhautuneena väitteen (Jussi Rytkösen kolumni Kotimaa 16.2. ja verkossa 21.2. Kolumni: Luomiskertomuksen ”viljellä ja varjella” ei saa olla uusi lähetyskäsky), että luomakunnasta vastuuta kantavat ihmiset tekisivät ”ympäristötekoja” oman pelastuksensa tähden. Miten tuo ajatus vaikuttaakin minusta vieraalta ja voisin lyödä vetoa että muistakin, joiden kanssa olen saanut kirkossani jakaa yhteistä huolta ja työtä. Meitä on jo toivoa herättävän moninainen joukko, seurakuntalaisia, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri aloilta.
Emmekö ole osanneet pukea sanoiksi miten tämä pelastuksen asia menee? Itse ymmärrän sen näin: pelastukseni on parhaiden luterilaisen hengellisyyden perinteiden mukaan yksinomaan Jumalan lahjaa, Kristuksen tähden. Armo herättää niin suuren kiitollisuuden, että rakkautta ei voi olla välittämättä eteenpäin. Kiitollisessa rukouksessa kristitty johdatetaan toimintaan, joka koskettaa hänen koko olemustaan ja elämänmuotoaan.
Minulle Luojan luonto on rakas. Sen tasapainon järkkyminen aiheuttaa ahdistusta. Jumalan avulla yritän elää ihmisenä, joka oman palasensa verran varjelee tuota tasapainoa. Yhä uudestaan tässä epäonnistun, mikä pakottaa palaamaan armoa pyytämään.
Ei vastuu luomakunnasta ole kristinuskon ainoa viesti. Se ei ole pelastava ydin, mutta se virtaa välittömästi ytimestä, eikä sitä tässä ajassa voi sivuuttaa. Ehkä voisi tiivistää näin: oma pelastukseni tulee yksin armosta, mutta luomakunnan pelastus on tehtävä, johon Luoja kutsuu ihmisen yhteistyökumppanikseen. Jos tätä kutsua ei kuuntele, se johtaa ainakin minut sietämättömään sisäiseen ristiriitaan.
Jos kirkkoni opettaa, että ihmisen tulee olla kiinnostunut vain omasta pelastuksestaan, se seuraa enemmän tätä länsimaista yltiöyksilöllistä kulttuuria kuin Raamattua. Raamatun käsitykseen pelastuksesta kuuluvat myös yhteisöllinen ja koko luomakunnan ulottuvuus. Tämän ymmärtävät jokseenkin kaikista muista kulttuureista tulevat kristityt paljon selkeämmin kuin me läntisen maailman kasvatit.
Olen vuosi vuodelta yhä vakuuttuneempi, ettei ihmiskunta kykene muuttamaan tuhoisaa suuntaansa, ellei se hakeudu Hengen voiman yhteyteen. Kyse on ihmissydämen syvämuutoksesta ja siksi mukaan kaivataan välttämättä hengelliset yhteisöt, kristillinen kirkko niistä suurimpana.
Yhteinen huoli luonnosta on jo nyt tuonut, Suomessakin, esimerkiksi luonnontieteilijöitä ja teologeja entistä läheisempään yhteistyöhön. Mutta tavallinen maalaisjärkikin riittää osoittamaan, että jokin on pahasti vialla suhteessamme luontoon. Mammona saa talloa alleen liian paljon. Tällainen taju pätevöittää liittymään siihen joukkoon, joka haluaa elää kunnioittaen ja pala palalta ennallistaen luomakuntaa.
Jos tumput suorina jään katselemaan miten rakkaita maisemiani tärvellään ja miten eläimet katoavat elinpiiristäni, menehdyn suruun ja yksinäisyyteen.
Ajattelen kaikkia heitä, jotka antavat säästelemättä aikaansa ja voimiaan työhön luonnon puolesta. Heidän antaumustaan ei tule turhentaa perustelemattomilla väitteillä.
Ajattelen ihmisiä, jotka asuvat näissä maisemissa sadan tai kahdensadan vuoden päästä. Heidänkin vuokseen tämä älähdys.
– Pauliina Kainulainen –
Kontiolahti
Onko tässä nyt tarkoitus keksiä joku oma uskonto ihan omasta päästä?
Näin pakanat ovat aina toimineet eivätkä ole onnistuneet vakuuttamaan edes itseään.
Ei näissä asioissa minusta kannattaisi lähteä ihmisjärjellä leikkimään. Maailmassa on jo monta tuhatta ihan oikeaa, jumalallisen johdatuksen tuloksena syntynyttä uskontoa. Kyllä pitää riittää, sanon ma.
Voi harmi! Minä kun olisin niin halunnut olla seuraava Paavali, Joseph Smith tai L. Ron Hubbard. Täytyy sitten tyytyä keräämään valtaa ja mammonaa rehellisin keinoin.
Noista mainituista Hubbardin jengi on päälliköin kun niillä on Travolta. Ja Cruisen Tomppa.
Uskonto on hyvä, kun se toimii. Tätä ei käy kiistäminen. Jeesus paransi ensi töikseen Pietarin anopin. Mutta mitä hyötyä siitä oli? Ja kenelle? Anoppi sai tarkoituksen elämälleen. Hän alkoi palvella heitä.
Vitsi samasta aiheesta.
Miksi Pietari kielsi kolmasti Jeesuksen?
No, kun Jeesus paransi Pietarin anopin.
Tuo ”Luo oma uskontosi” on sama asia, kuin seurakuntavaalien tunnus ”Tee kirkosta näköisesi”. Eli nuo tarkoittavat, että teet itsestäsi jumalan.
Vähän sama juttu, kun vastasin kerran kysymykseen: ”Kyllä minä uskon omalla tavallani”. Jälkeenpäin kadutti. Olisi pitänyt vastata ”Kyllä minä Jeesuksen opettamalla tavalla”
Pauliina Kainulainen :”Luin turhautuneena väitteen (Jussi Rytkösen kolumni Kotimaa 16.2. ja verkossa 21.2. Kolumni: Luomiskertomuksen ”viljellä ja varjella” ei saa olla uusi lähetyskäsky)”
Älä suotta pahoita mieltäsi. Tunnen paljon nuoria, joiden toiminnan lähtökohta on rakkaus luontoa ja kaikkea elollista kohtaan eikä finanssimaailman tavoin rakkaus taloudellista tuottavuutta, oman pääoman tuottoa ja rahaa kohtaan.
Luontoa ja elämää rakastavat ajattelevat kuten Dostojevski:
”Herra, meidän on rakastettava Sinun
luomakuntaasi, koko maata ja jokaista
hiekkajyvästä maan päällä.
Meidän on rakastettava jokaista lehteä,
Sinun valosi jokaista sädettä.
Meidän on rakastettava eläimiä:
Sinä olet antanut niille ajattelun alkeet
ja samentamattoman ilon.
Älä salli meidän hämmentää sitä;
älä salli meidän kiusata niitä,
älä salli meidän riistää niiltä onneaan,
älä salli meidän toimia Sinun tarkoitustasi vastaan.
Sillä me tunnustamme Sinulle,
että kaikki on kuin valtamerta,
kaikki virtaa ja sulautuu yhteen,
ja että jos me kiellämme rakkautemme
keneltä tai miltä tahansa Sinun kaikkeuteesi
kuuluvalta, me samassa määrin kiellämme sen
Sinulta.”(Feodor Dostojevski)
Pauliina Kainulainen: ”Jos tumput suorina jään katselemaan miten rakkaita maisemiani tärvellään ja miten eläimet katoavat elinpiiristäni, menehdyn suruun ja yksinäisyyteen.”
Kovin on Kainulaisella tunnepitoista tekstiä.
Kontiotko siellä Kontiolahdella tuovat Pauliina K:lle niin suuren lohdun, ettei tarvitse ”menehtyä suruun ja yksinäisyyteen”. Eikö ole surua yhtään ihmisistä, maan asukkaista, joiden alla maa on saastunut (Jes 24:5; )?
Nooalle Jumala sanoi hävittävänsä maan päältä ihmiset (1Ms 6:7). Tätä kaiken lihan hävittmistä Jumala ei ole koskaan peruuttanut! Siksi me kaikki kuollaan! Kuitenkin Jumala antoi mahdollisuuden, kun sanotaan (1Ms 6:8), että Nooa sai (hepr. maatsaa = löysi) armon Jumalan edessä, niin että eläimetkin tulivat pareittain hänen mukaansa arkkiin!
Mihinkä Kainulaisen opista on Jeesus risteineen kadonnut? Aika kalliin hinnan Jumala antoi rakkaudessaan, kun uhrasi ainoan Poikansa uuden, uskovaisen ihmisen pelastumisen tähden. Kannattaisi tätä suurta lahjaa arvostaa edes sen verran, että ”löytäisi” armon Jeesuksessa. Jumalan rakkautta ei ole Hänen liittonsa ulkopuolella ollenkaan! Rakkudesta Jeesuksen ulkopuolella puhuminen on imelää, tekopyhäistä rakkautta!
Edelläolevan syyn vuoksi koko luomakuntakin huokaa, eivätkä siinä Kainulaisen eikä meidän muittenkaan rakkaudentunnustukset auta, teimmepä sen vuoksi lisäksi mitä tahansa!
Kyllä Rytkösen artikkelissa on järkeä!
Reino Marjakankaan kirjoitusta en ymmärrä. Pauliina Kainulainenhan kirjoittaa mm. ”…pelastukseni on parhaiden luterilaisen hengellisyyden perinteiden mukaan yksinomaan Jumalan lahjaa, Kristuksen tähden.”
Enkä ole huomannut, että ”viljellä ja varjella” olisi kirkossa mikään lähetyskäsky, joten en oikein ymmärtänyt Jussi Rytkösenkään kirjoitusta.
Luojan luoma kaunis maapallo on ihmisen ja siis yksinomaan ihmisen toiminnan tuloksena siinä jamassa, että asia on otettava vakavasti kuului kirkkoon tai ei. Siitä puhuminen ei ole saarnaamista tai edusta edes mitään maailmankatsomusta vaan on tosiasia ja ihmiskunnan yhteinen asia. Mielestäni niin Rytkönen kuin Marjakangaskin jotenkin kummasti käsittelevät nyt kirjoituksissaan tätä asiaa eikä ydin oikein selvinnyt, että mitä he oikeastaan tarkoittivat.
Olisi hienoa, jos nykyisen pedon valtakunta olisi jo takanapäin, mutta näyttää siltä, että maa tulee turmeltumaan ihmisen ahneuden ja sen hallitsijoiden alla ja nykyiselle kehitykselle ei saada loppua, ennenkuin Jumala lopulta puuttuu asiaan ja hävittää viimeisen pedon valtakunnan.
Nykyinen maailmantalous sen hallitsijat on kuin itseään ruokkiva peto ja me olemme osaltamme kaikki siinä mukana. Kristittyinä meillä on velvollisuus huolehtia omalta osaltamme, vain siitä minkä voimme, mutta todellinen ahdistuksen aika on vielä edessä päin. Kunnes Herra tulee Kunniassaan.
Kun profeetta Daniel kyseli Jumalan enkeliltä viimeisestä maanpäällä hallitsevasta pedon valtakunnasta, joka maata hallitsee, ja viimeisestä kuninkaasta, niin Daniel sai kuulla kun:
”Hän vastasi näin: ”Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.
Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.
Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.
Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti.
Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset.” Dan.7:23-27
Niin ja aamen!