Nuori upseeri nousi taisteluhaudasta puhaltaakseen pilliinsä hyökkäyksen merkiksi. Samassa hän sai useita osumia saksalaisen srapnellin räjähtäessä lähellään. Keskellä otsaa oli krikettipallon mentävä aukko, joka oli pyyhkäissyt toisen silmän ja nenän mennessään. Myös yläruumiin ja raajojen vammat oli karmeita. Ltn Nugee nostettiin kuolevien kasaan.
Paikalle osunut ”padre” – katolinen sotilaspappi tuli katsomaan haavoittunutta ja kysyi, tarvitsiko tämä jotain. ”A nice cup of tea”, vastasi luutnantti. Pappi huomasi, että tämä upseeri jää vielä eloon ja toimitti hänet teekupin jälkeen sotilassairaalaan.
Brittiarmeijan henkilöstöpäällikkö Kenrl Nugee kertoi tämän 100 vuoden takaisen tapauksen isoisänisänsä ja sotilaspapin kohtaamisesta viime viikolla maailman johtavien sotilaspappien kokouksessa Portsmouthissa. Pappi edustaa inhimillisyyttä, uskoa ja toivoa kuoleman keskellä. Kenraali Nugee kertoi I Maailmansodassa korkeimmalla ansioristillä palkituista sotilaspapeista, jotka olivat hakeneet suuren määrän haavoittuneita tulen alta suojaan – samaan tapaan kuin aseettomana palvellut adventisti Desmond Doss elokuvassa Hacksaw Ridge (2016).
_ _ _
Kenrl. Nugee johtaa 200 000 työntekijän henkilöstöhallintoa. Hän korosti arvojen ja johtamisen merkitystä. II Maailmansodan jälkeen ainoastaan vuonna 1968 ei ole tapettu yhtään brittisotilasta. Sotilaan erottaa muista se, että hänen on oltava valmis kuolemaan maansa puolesta. ”Taistelussa olleet oivaltavat nopeasti papin arvon.” Nugee itse on johtanut operaatioita Bosniassa, Kosovossa, Irakissa ja Afganistanissa. Tekniikan kehityksestä huolimatta sodan luonne ei muutu. Siksi tuen tarve säilyy. Papilta odotetaan arvojen ja uskonnon sanoittamista.
Eräs kokousedustaja pyysi mainitsemaan jonkin tilanteen, jossa pappi oli epäonnistunut. Kenrl. Nugee vastasi: ”Yleensä papit ovat onnistuneet. Joitakin epäonnistumisia on ollut: pappi on ollut liian hiljaa, kun hänellä on ollut mahdollisuus toimia, puhua ja rohkaista. Papilla on käytössään valtava voima.”
_ _ _
Francis Campbell toi esille aikuisuuden hitaan kehittymisen, jota heijastaa avioitumisiän nousu 20:stä 30:een vuoteen. ”Syntyvä aikuisuus” (emerging adulthood) merkitsee vapaan nuoruuden pitkittymistä ja hidasta vastuun ottoa. Kolmannes ei tunne hyvän ja pahan eroa. Tentissä saa huijata, jos siten pääsee läpi eikä jää kiinni. Aiemmin itsestään selvät perusarvot eivät ole enää itsestään selviä. Monet ”kehittyvät aikuiset” ovat moraalisesti eksyksissä ja tarvitsevat ohjausta. Siksi jokaisen sukupolven on löydettävä perusarvot uudelleen. Campbell kysyi, onko sotilailla keinoja selvitä mutkikkaissa eettisissä ratkaisutilanteissa? On. Sotilaspappien tehtävänä on olla heille hengellisiä ja eettisiä oppaita.
Campbell nosti vielä esille asian, jota ei tulla ajatelleeksi. Vapaa yhteiskunta – demokratia, tasa-arvo, elämän kunnioitus – nousevat kristillisistä perusarvoista. Jokainen elämä on arvokasta Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana. Jos uskonto ja kristilliset perusarvot siirretään yhteiskunnassa syrjään, on myös vapaa yhteiskunta vaarassa kadota. (Campbell on toiminut mm. pääministerin neuvonantajana, YK:n turvallisuusneuvostossa, Amnesty internationalissa, H.M:n Pyhän istuimen lähettiläänä).
_ _ _
Varsinaisesti kokousta isännöi kuninkaallisten merivoimien sotilaspapisto. Brittiasevoimissa maa- ja ilmavoimat hieman kutistuvat samalla kun merivoimat kasvavat. Iso-Britannia vahvistaa aiempaa asemaansa merivaltana. Johtava merivoimien pappi, arkkidiakoni, Venerable Ian Wheatley kertoi uusien alusten käyttöön otosta. Lentotukialus Queen Elisabeth otetaan käyttöön syksyllä ja sen sisaralus Prince Charles ensi vuonna. Kuningasperheen jäsenillä ja johtavilla sotilaspapeilla on seremonioissa keskeinen rooli. Myös uusia sukellusveneitä tulee käyttöön. Papeilla on aluksilla tärkeä tehtävä. Ydinsukellusvene ja sen parin sadan hengen miehistö ovat kuukausia sukelluksissa. Sairastapaustenkaan vuoksi ei nousta pintaan eikä yhteydenpitoon omaisten kanssa juuri ole mahdollisuutta.
_ _ _
Lentotukialusta komentava kontra-amiraali Blount kertoi puheessaan sotilaspapin merkityksestä. Uutinen Kaksoistornien tuhoutumisesta 11.9.2001 herätti purjehduksella olevan fregatin miehistössä surua ja hämmennystä. Aluksen komentaja Blount kysyi papiltaan, mitä tehdään. Tämä ehdotti, että kootaan miehistö lentokannelle rukoukseen. Niin tehtiin. Miehistö sai uutta voimaa ja tyyneyttä. Toisen kerran merimies kuoli onnettomuudessa helikopteritukialuksella. Nyt Blount itse ehdotti miehistön kutsumista rukoukseen. Jälleen vaikutus oli rohkaiseva.
_ _ _
Merivoimien sotilaspapiston kunniakomentaja Cornwallin herttuatar Camilla oli ystävällisesti kutsunut kokouksen osallistujat luokseen Windsorin linnaan, missä hän tarjosi lounaan ja keskusteli kaikkien kanssa. Kerroin hänelle, että Suomen Puolustusvoimat isännöi ensi vuonna 29. Maailman johtavien sotilaspappien kokousta, mitä herttuatar tervehti ilolla. Meillä ei tosin ole tarjota kuninkaallista linnaa, mutta on jotain muuta: metsää, lunta, järven jäätä ja maanpuolustustahtoa.
Kiitos koskettavasta blogista. Lastemme lottana toiminut isoäiti kertoi, kuinka hän rintamalla oli hoitanut näkönsä menettänyttä kuolevaa sotilasta, joka viimeisenä toiveenaan oli toivonut saavansa kahvikupillisen ja siihen kasteltua pullaa. Ehkä tuo oli yksi syy siihen, että lapsemme sanoi joskus vuonna yksi ja kaksi, että hän ”haluaisi juosta pihalle ja huutaa kaikille maailman lapille, että tulkaa syimään tuoretta pullaa.”
Hän oli mukana radio-ohjelmassa, joka käsitteli sota-traumoja ja ohjelmassa soi tunnuksena hänen toivomansa https://www.youtube.com/watch?v=DVg2EJvvlF8
Huoh. Aivan ylivoimaista kirjoittaa oikein näitä omaan vakaumukseen syvimmin vaikuttaneita omien alle kouluikäisten lasten näkökulmia, joissa he kertoivat mm., että ”heidän sisällään on niin suuri valo, että jos ihmiset näkisivät sen, he hämmästyisivät”.
Nykyisin lääketieteellistä tutkimusta harrrastava PhD-lapsemme ei tietenkään tarkoittanut, että haluaisi huutaa ”lapille, että tulkaa syimään”, vaan että hän haluaisi huutaa kaikille maailman ”lapsille, että tulkaa syömään” tuoretta pullaa.
Kiitos Tuula jälleen kommentista. Suomen käymissä viime sodissa haavoittuneet ja kuolevat sotilaat huusivat usein äitiä. Elämän tärkein ihminen nuorille miehille on lapsuuden ja nuoruuden turva, oma äiti. Siinä vaiheesa monellakaan ei vielä ollut vakituista naisystävää tai vaimoa. Ehkä kahvi ja pulla toivat mieleen kodin juhlahetket, joihin äiti oli leiponut pullaa. Brittisotilaalle samaa saattoi merkitä teekuppi.
Kodin arvot ovat valona ja turvana silloin, kun elämä muuten pimenee. Viime päivinä on ollut lehdissä koskettavia kertomuksia syöpäsairaista kamppailemasa kuolemaa vastaan. Ne ovat tämän päivän taisteluita.