- Suomen ja samalla EU:n itärajalla aukeaa elintasoerojen railo, mutta samalla myös jyrkähkö terveyskuilu.
Ero on joissakin suhteissa yllättävä. Venäjän Karjalassa sairastetaan Suomea vähemmän allergioita tai diabetesta. No, samalla on totta, että rajan tuolla puolen aids, tuberkuloosi ja alkoholismi tappavat. Eilisessä TV-dokumentissa haastateltu aidsia sairastava pietarilainen nainen arvioi, että kyse on pandemiasta ja miljoonan sairastuneen arvio on liian pieni.
Suomen puolella taas allergiat, diabetes ja elintasoa seuranneet syövät ovat tavallisia. Päivän Hesarissa professori Pentti Huovinen kertoi suoliston ja sen bakteerikannan tärkeydestä terveydelle. Sanonta ”Olet mitä syöt” pitäisi olla muodossa: ”Olet sitä, mitä suolistossa bakteerit tekevät siitä, mitä syöt.”
Desinfiointiin käytetyt kemikaalit ja liian puhdas elinympäristö ovat yksipuolistaneet bakteerikannan. Huovisen mukaan terveyttä ylläpitävä bakteereisto pysyy parhaiten yllä, kun välttää liiallista antibioottien käyttöä. ”Bakteeristolle tekee hyvää liikkua luonnossa, tonkia maata, syödä multaporkkanoita, poimia marjoja ja sieniä sekä halata kanoja, possuja ja muita eläimiä. Ympäristömme muuttuminen ylihygieeniseksi on vaikuttanut bakteeristoomme.” Allergioiden määrän lisääntyminen on siitä merkkinä.
Huovinen arvelee, että tulevaisuudessa suoliston bakteeristoa selvitetään rutiininomaisesti verinäytteiden tavoin. Puutoksia hoidetaan bakteeripillereillä ja ruokavaliolla.
– – –
Itse en halaile kanoja, mutta hoidan niitä kyllä päivittäin. Samoin hevosia tulee harjattua. Omassa maassa kasvaneet juurekset kuuluvat ruokavalioon. Sairastelua ei tästä syystä – tai huolimatta, Luojan kiitos ole ollut. En ryhdy tässä avaamaan elintapojani tämän enempää.
Kerron kuitenkin, että olen pessyt hiukset pelkällä vedellä noin kymmenkunta vuotta. Rohkaistuin siihen lankomiehen esimerkistä. Hänen ajatuksensa oli – johon itsekin yhdyn – että hiusten pesu- ja hoitoaineet sotkevat tasapainon poistaessaan hyödylliset bakteerit ja tarpeellisen rasvan. Elimistö pyrkii korjaamaan tätä. Hiukset kuivuvat tai rasvoittuvat. Tätä yritetään edelleen korjata eri valmisteilla. Kuinka paljon tarpeettomat pesuaineet ja kemikaalit rasittavat hiuksia ja ihoa sekä vesistöjä? Luonnonmukaisuus ei kaikessa toimi, mutta monessa asiassa kuitenkin.
Puhtaus ensin?
Nyt on puhuttu sikarutosta, mitä rajan takana esiintyy villisioilla. Suomessa ei kait ole vielä tartuntoja ollut. Tallink veti pois kaikki villisikatuotteet.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001932345.html
Sikarutto on vaarallinen uhka, joka on pidettävä maan rajojen ulkopuolella. Pahimmillaan se voi johtaa kokonaisten karjojen teurastamiseen. Maarajan yli kuitenkin saapuu jatkuvasti villieläimiä ja riskit voivat joskus pahimmillaan toteutua.
Aiheeseen luonnon muokkaamisesta liittyy myös lisääntymisteknologia. Muutama viikko sitten HS:ssa oli artikkeli yksinäisistä naisista, jotka olivat saaneet lapsen hedelmöityshoidolla. Heitä on toistaiseksi pieni joukko, muistaakseni runsas 130 äitiä vuodessa, kun lapsia syntyi samaan aikaan 55 000. Heillä oli eri syitä tähän ratkaisuun. Kun hedelmällisen iän takaraja lähestyy eikä tee mieli hakea raskautta yhden illan suhteista, voi tämä olla joidenkin ratkaisu.
Huonoon suuntaan kehitys menee, jos lapsen hankkiminen ja kasvattaminen ilman miestä muuttuu ideologiseksi ja ajatellaan, että nainen on itsellinen lisääntymään, eikä halua miestä vaivoikseen.
Toiseenkin suuntaan teknologia antaa mahdollisuuden. Tällöin naisesta mieheksi hoidettu henkilö palautetaan hormonaalisesti naiseksi, että hän voi tulla raskaaksi ja synnyttää. Ratkaisu muuttuu ideologiseksi, kun kielletään sukupuolierot ja niiden mukainen luonnollinen järjestys. Sen sijaan halutaan väittää, että moneus ja erilaiset lisääntymistavat ovat luonnollisia.
Lääketiede Ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat yleisesti hyvä asia. Sen sijaan ihmiskäsitykseen kajotaan perustavalla tavalla, jos kielletään sen lähtökohta, että mies ja nainen lisääntyvät yhdessä tasavertaisesti, niin että kumpaakin tarvitaan.
Uhkana voisi muutoin olla se futuristinen visio, että lisääntymiseen kelpuutetaan vain hyvillä ominaisuuksilla varustettujen urosten spermaa, jota siemenasemat tarjoavat naisille – värikuvakatalogit terveistä kansikuvamiehistä ohjaavat synnytysmarkkinoilla shoppailevaa kuluttajaa. Suuri enemmistö, tavallisen näköiset miehet liian heikkojen geenien kantajina ja ilman kaupallista arvoa, jää sen sijaan lisääntymismarkkinoiden ulkopuolelle. Tässäkin puhtaus kulkee ennen luonnollista ihmisyyttä.
Mikä olikaan ”arjalainen rotuoppi”?
Aika lähellä tätä. Silloin puhuttiin eugeniikasta – joka on toisinaan kielenkäytössä eutanasian tavoin eufemismi – eli hyvien geenien valinnasta ja rodun puhtaudesta. Tämän kaltaiset rinnastukset eivät kuitenkaan ole tänä päivänä poliittisesti korrekteja puhuttaessa tarpeesta saada laadukasta spermaa sitä haluaville. Voi olla, että jo tänä päivänä spermapankit toimivat kaupallisilla periaatteilla, joiden mukaan lisäarvoa syntyy siemenen geneettisestä laadusta; luovuttajan ulkonäöstä, älykkyydestä, taiteellisista ja urheilullisista lahjoista, ihon väristä – esimerkiksi.
Höh, kyllähän minäkin nykyiseen vaimoon tykästyin alkuunsa kun oli niin sievät letit… Että ihan on ulkonäön perusteella tullut valikoitua lisääntymiskumppani. :=)
Millä perusteella vaimo sitten valitsi, se on jäänyt arvoitukseksi.
Jori, nostit esille syvällisen kysymyksen, millä perusteella kumppani valitaan. Sosiologia ja biologit ovat löytäneet ihmisestä yllättäviä ominaisuuksia tunnistaa sopiva kumppani mm. tuoksujen perusteella. Valinta on usein tiedostamaton, tosin ensivaikutelmaan ja ihastumiseen vaikuttaa myös ulkonäkö. Erityistä on, että ”hyvännäköinen” nainen ei välttämättä ole se, jonka mies valitsisi lastensa äidiksi. Tämä tieto voi olla lohdullinen monille naisille, joita painaa ulkonäkökeskeinen kulttuuri. Oleellisen asian sanoo Sananlaskujen kirjan päätös: ”Pettävä on sulous, kauneus katoavainen. Autuas se nainen, joka pelkää Herraa.” – eikä Herra tässä suinkaan tarkoita aviomiestä. Jumalan tahtoa seuraava mies tai nainen on luotettava, lähimmäistään – ja puolisoaan – rakastava, anteeksiantava, nöyrä, lempeä, ahkera, hyvämaineinen, kodista ja lapsista huolehtiva, taloudellinen. Hyvää puolisoainesta siis – Ei turhamainen, itsekäs, ylpeä, ahne, väkivaltainen, kostonhimoinen, uskoton, tuhlaileva kuten median tai tosi-TV:n esiinnostamat, usein hyvännäköiset henkilöt .
Voi tuonkin ajatella aika ikävästi: on ne naiset (tai miehet) joiden kanssa pidetään hauskaa, ja sitten ne joiden tehtäväksi annetaan kodinhoito… Se olisi mahdollinen tulkinta tuosta.