Tämän vuoden Tasaus-kampanjan teema on maattomuus kehitysmaissa. Mitä on maattomuus, miksi kampanjoida siitä? Eihän kaikilla suomalaisillakaan ole maata. Minäkin olen maaton. Miten maa muka liittyy köyhyyteen tai kehitykseen tai rauhaan? Maattomuus-teema herättää ensikuulemalta paljon kysymyksiä.
Mutta maalla on väliä, oikeasti. Kaikkialla.
Ei tarvitse mennä kuin pari sukupolvea taaksepäin ja maa oli elinehto isolle osalle suomalaisista. Maasta tuli toimeentulo ja ruoka pöytään. Perunapellon ja viljelysmaan antimilla selvittiin talven yli, ja sodan aikana maalla asuvien sukulaisten ruoka-apu oli kaupunkilaisille tärkeää, kuten Lähetysseuran aluepäällikkö Arja Koskinen kirjoittaa ”Maasta on kysymys” -blogissaan. Maasta ja metsästä saadulla toimeentulolla on rakennettu hyvinvointiamme.
Maanomistusoikeudet määrittävät, kenellä on mahdollisuus hyödyntää maan antimia. Suomessa epäoikeudenmukaiset maanomistusolot olivat yksi syy vuoden 1918 sisällissodan taustalla. Sodan jälkeen torpparit saivat maanomistusoikeudet ja maattomille annettiin maata. Näin rakennettiin yhteiskuntarauhaa ja jaettiin hyvinvointia tasaisemmin. Talvi- ja jatkosodan jälkeen rintamamiehille ja evakoille lohkottiin tiloja.
Maanomistuskysymykset ovat myös nykykonflikteissa ja rauhanrakennuksessa isossa osassa. Esimerkiksi Kolumbiassa, Syyriassa ja Myanmarissa, kuten Lähetysseuran rauhantyön asiantuntija Lea Pakkanen kirjoittaa Turun Sanomissa.
Maa on tärkeää edelleen, myös kaltaiselleni kaupunkilaiselle. Maasta tulee ruoka: työpaikkaruokalaan, suosikkikahvilaan, markettiin, ruokapiiriin, luomutuotekauppaan. Maasta tulee ratkaisuja ilmastokriisiin, kun markkinoille tulee yhä useampia kasvispohjaisia proteiinilähteitä.
Maa on se, jota olemme saaneet käskyn viljellä ja varjella.
Kaksi suomalaista maanviljelijää, Topi Haarlaa ja vanha isäntä Markku Lassila, pohtivat Tasaus-kampanjan pyynnöstä maan merkitystä. Haarlaa kertoi tekevänsä maanviljelijänä yhteistyötä luonnon kanssa: ”(…)parhaimmillaan kuvaisin yhteistyötämme kauniiksi tilataiteeksi. Omalle kohdalle annetun maan hoito ja varjelu seuraaville sukupolville on kunnia-asia.”
Lassila pohti maan merkitystä seuraavasti: ”Maa on yksi luonnon ihmeistä, joka antaa ravinnon niin minulle kuin koko ihmiskunnalle. Mutta ei yksipuolisesti, se myös vaatii vastapainoksi ihmiseltä tarkkaa huolenpitoa, tietoa ja taitoa, sillä vain hyvinvoiva maa voi antaa sadon. Kun maa voi hyvin, voi ihminenkin hyvin.”
Nepalilainen viljelijä Dukhani kiteytti maan merkityksen näin: ”Maanviljelyn avulla perheeni saa ruokaa, ja se on ainoa mahdollisuus minulle leskenä elättää perhettäni ja itseäni.”
Valtaosa kehitysmaan köyhistä on riippuvaisia maataloudesta. Viljelysmaan sato antaa edes jonkinlaisen perusturvan. Kun maan menettää konfliktin, ilmastonmuutoksen voimistaman ympäristökatastrofin tai maakaappausten vuoksi, ihminen jää tyhjän päälle. Maa jalkojen alla antaa suojan köyhyyttä, nälkää ja pakolaisuutta vastaan.
Mieti hetki, mitä maa merkitsee sinulle ja mitä se on merkinnyt sukupolville ennen sinua. Osallistu Tasaukseen, jotta kaikki saisivat nauttia maan antimista tasapuolisesti.
Teksti ja kuva: Minna Havunen, Suomen Lähetysseuran tiedottaja
