Opetusministeri Krista Kiuru puhui aiemmin tällä viikolla lukion tuntijakouudistuksesta eduskunnassa järjestetyssä avoimessa seminaarissa. Kiurun mukaan uskonnon ja terveystiedon erityisasema tulee purkaa, jotta kaikki oppiaineet olisivat lukiouudistuksessa samalla viivalla.
Kotimaa24 kysyi Suomen uskonnonopettajien liitolta, mitä uskonnon erityisasema oikeastaan tarkoittaa ja mitä sen purkamisesta seuraisi.
Puheenjohtaja Anna Saurama selittää oppiaineen erityisaseman tarkoittavan tässä sitä, että se on mainittu lukiolaissa erikseen.
– Kun uskonto, elämänkatsomustieto ja terveystieto mainitaan nykyisessä lukiolaissa, se tarkoittaa että kaikille lukiolaisille on opetettava sekä uskontoa tai elämänkatsomustietoa että terveystietoa, niitä ei voi asettaa kokonaan valinnaisuuden varaan.
Muita lukiolaissa mainittuja aineita ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja liikunta. Niiden lisäksi laissa mainitaan laajempia kokonaisuuksia, kuten vieraat kielet, matemaattis-luonnontieteelliset ja humanistis-yhteiskunnalliset opinnot sekä muut taito- ja taideaineet.
– Muiden kuin laissa nimeltä mainittujen oppiaineiden painoarvoa lukiokoulutuksessa, ja äärimmillään olemassaoloa ylipäätään määrittää kulloinenkin lukion valtakunnallinen tuntijako, Anna Saurama jatkaa.
– Konkreettisia seurauksia esimerkiksi nykyisten radikaaleinta valinnaisuutta esittävien tuntijakoehdotusten suhteen olisi se, ettei uskonnosta, elämänkatsomustiedosta eikä terveystiedosta olisi sitä yhtäkään pakollista kurssia, mikä nyt on ehdotuksissa mainittu, mikäli kaikki reaaliaineet todella haluttaisiin asettaa kokonaan valinnaisiksi, Anna Saurama selittää.
Saurama pitää kuitenkin positiivisena sitä, että opetusministeri Kiuru on korostanut uskontoihin liittyvää sivistystä ja sen opiskelua lukiossa tarvittavan jatkossakin. Kiuru totesi myös, ettei erityisaseman poistaminen välttämättä tarkoita uskonnontuntien vähentämistä.
Lue myös:
Kiuru muuttaisi uskonnonopetuksen asemaa muttei välttämättä vähentäisi tunteja