Liki puolet raiskauskriisikeskus Tukinaisen saamista ensimmäisistä yhteydenotoista koski viime vuonna alle 18-vuotiaisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Tukinaisen juristipäivystykseen tulleista ensisoitoista 30 prosentissa oli kysymys alle 16-vuotiaisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, jolloin rikosnimike on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lukuun sisältyy myös alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet raiskaukset.
Tukinaisen juristi Riitta Silver ihmettelee vuodesta toiseen korkeina pysyviä lukuja.
– Hämmästyttää, kun mikään ei muutu vaikka rikoslakia pyritään muuttamaan ja käytäntöjä myös. Toivoisin, että kun hallituksen esitys on eduskunnassa esillä, tämän tärkeys huomattaisiin. Lain pitäisi ohjata ihmisten käyttäytymistä. Joku selvitystarve on siinäkin, miksi ilmoitusvelvollisuus on vaikea toteuttaa, Silver sanoo.
Muutama vuosi sitten tehty lastensuojelulain muutos ei näy Tukinaisen tilastoissa. Lastensuojelulaki velvoittaa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja seurakuntien työntekijät ilmoittamaan lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista aina poliisille. Myös rikoslain uudistus on vireillä. Hallitus esittää rikoslain 20. lukuun muutosta, joka muun muassa koventaisi raiskaustuomiot törkeiksi, kun uhrina on lapsi.
Tukinainen teki vuonna 2012 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kyselyn, jossa kartoitettiin heidän koulutustarvettaan seksuaalisen väkivallan uhrien kohtaamisessa. Vastanneista vain viidennes kertoi tietävänsä riittävästi seksuaalista väkivaltaa koskevasta lainsäädännöstä ja rikosprosessista. Suurin osa sanoi tarvitsevansa lisätietoa ja koulutusta.
– On vaikea sanoa, miksi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ei osata ottaa esille. Julkisella sektorilla ei aina ole riittävästi erityisasiantuntemusta nähdä todellisuutta nuoren käytöksen takana. Myöskään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten erityispiirteitä, kuten tekijän käyttäytymistä tai toimintaympäristöjä, ei tunneta, Silver sanoo.