Köln on nyt tunnettu paitsi Kölninvedestä ja katedraalista, myös uudenvuoden yöstä, joka on merkinnyt käännettä maahanmuuttokeskustelussa. 1000 maahanmuuttajamiehen joukkojuhlinta kääntyi hallitsemattomaksi naisten häpäisyksi ja ryöstelyksi. Sen seurauksena on todettu, ettei maahanmuuton kielteisiä seurauksia pidä peitellä.
Toivottomaan tilanteeseen vastaanottokeskuksiin ja lähiöihinsä suljettujen nuorten miesten turhautuminen ja uho nousevat. Jotkut reagoivat omasta kulttuuristaan nousevalla mallilla alistamalla naista. Siinä ylittyy myös suvaitsevaisen ja pakolaisten vastaanottoa kannattavan länsimaalaisen kipukynnys, jolle naisten tasa-arvo ja fyysinen koskemattomuus ovat ylimpiä arvoja.
Syksyn aikana aiemmin maahanmuuttomyönteisinä tunnetut Ruotsi ja Saksa ovat joutuneet kääntämään sallivan maahanmuuttopolitiikkansa torjuvaksi. Ruotsi otti viime vuonna vastaan lähes 200 000 ja Saksa miljoona pakolaista. Vastaanottokyvyn raja on tullut vastaan sekä resurssien rajallisuuden että ongelmien kärjistämien asenteiden vuoksi.
Hyvinvoivan länsimaan velvollisuus on auttaa ja kristillinen lähimmäisenrakkaus myös velvoittaa siihen. Ei ole kuitenkaan realismia pitää rajoja auki, tarjota tulijoille yhtäläistä sosiaaliturvaa ja sanoa ”tervetuloa kaikki”.
_ _ _
Viime sotien seurauksena Euroopassa liikkui miljoonia pakolaisia, jotka otettiin vastaan. Myös monet Afrikan ja Lähi-idän maat ovat ottaneet viime vuosikymmeninä vastaan satoja tuhansia, jopa miljoonia naapurimaista tulleita pakolaisia. Eikö harvaan asuttu Suomikin voisi ottaa helposti kymmenkertaisen määrän viime vuonna saapuneisiin 30 000 verrattuna?
Järjestäytyneissä, korkean sosiaaliturvan ja vahvan viranomaiskontrollin oloissa vastaanottokyky on rajallisempi kuin jos tulijat ilman rekisteröintiä saisivat jäädä oman ja naapuriavun varaan. Tähän oli aiemmin mahdollisuus, kun alhaisenkin osaamisen työlle oli loputon tarve ja ihminen saattoi pian tultuaan selviytyä oman työnsä varassa. Nyt se on vaikeampaa kun työllistymiselle on monia kynnyksiä.
Tästä syystä työnteon mahdollisuutta on helpotettava ja näin autettava kotoutumista. Maahanmuuttajat ovat innokkaita pääsemään töihin ja siten vaikuttamaan elämäänsä ja kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan. Kolmen kuukauden karenssi työnteon aloittamiselle lisää turhauntuneisuutta. Tosin puuttuva suomenkielen taito on usein esteenä työllistymiselle, mutta ei aina.
_ _ _
Etelä-Suomen Sanomat (8.1.) kertoi maahanmuuttajien kokemuksista varusmiespalveluksesta. Haastateltu nigerialaissyntyinen reservin ratsumies kertoi myönteisesti palveluksestaan Hennalassa Hämeen rykmentissä. Monien kokemus on, että varusmiespalvelus on ollut heille toistaiseksi tasa-arvoisin kokemus Suomessa. Kaikkia kohdellaan saman arvoisesti. Kotoutumisen kannalta on arvokasta, että mahdollisimman moni maahanmuuttaja kävisi varusmiespalveluksen.
Saksassa on ryhdytty toimenpiteisiin naisiin kohditetun lääpimisongelman ja häiriköinnin krimianalisoimiseksi.
http://yle.fi/uutiset/analyysi_kolnin_joukkohairinnan_rikosilmoituksilla_on_poliittisiakin_vaikutuksia/8584904?ref=leiki-uup
Kiitos Salme linkistä. Toimittaja Dan Ekholmin artikkelista käy ilmi, että saksalaiset viranomaiset ovat aluksi empineet tuoda julkisuuteen turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia välttääkseen ruokkimasta rasismia ja maahanmuuttovastaista keskustelua. Pian kävi ilmi, että avoin tiedotus ja rikosten perinpohjainen tutkiminen on oikea linja. Näin vältetään huhuja ja kaikkien maahanmuuttajien leimaamista. Kölnin uudenvuodenyöstä rikosilmoituksia on tehty yli 500, Hampurissa 130 ja Helsingissä 3. Tosin ilmoittamattomia tapauksia lienee enemmän. Mahdollisesti Helsingissäkin on ollut kyse samasta ilmiöstä, maahanmuuttamiesten joukosta ahdistelemassa nuoria naisia ja tyttöjä. Kun poliisi on tiedottanut asiasta, sen tietoja on epäilty tai torjuttu. Itse kirjoitin tähän blogiin samaa teemaa sivuten 17.9. ja 8.10. Tuolloin turvapaikan hakijoiden kulttuurieroista ja suhtautumisesta naisiin kirjoittamista saatettiin pitää rasismiin vivahtavana. Uskon, että Suomessakin asiallinen avoimuus on paikallaan. Se on myös turvapaikanhakijoiden lakia kunnioittavan enemmistön etu.
”Tosin ilmoittamattomia tapauksia lienee enemmän. Mahdollisesti Helsingissäkin on ollut kyse samasta ilmiöstä.” ’Tosin lienee’ ja ’mahdollisesti on’ eivät ole mielestäni huhujen välttämistä vaan oven jättämistä raolleen niitä varten. Näin arassa asiassa kannattaisi pysyä todennettuisiin väitteisiin.
Martti, poliisi tiedottaessaan aiemmin Helsingin uudenvuoden yön tapahtumien jälkeen tehdyistä kolmesta rikosilmoituksesta ennakoi, että niitä voi tulla lisää. Viimeisen poliisin antaman tiedon mukaan rikosilmoituksia on seitsemän. Kyse on naisiin kohdistuneista väkivallanteoista. Kölnissä uuden vuoden yönä naisiin kohdistuneesta väkivallasta ja varkauksista on tehty yli 500 rikosilmoitusta.
Minä kannatan hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja avointa tiedottamista kaikkien ihmisten rikollisista tekemisistä. Vastustan sitä, että ihmisiä leimataan rasisteiksi jopa sen mukaan kun he kertovat itseensä kohdituneesta väkivaltaisesta häirinnästä tms. Kaikilla naisilla, sekä kantasuomalaisilla että maahan muuttaneilla ja muuttavilla, on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja vapaaseen ulkona liikkumiseen.
Ongelman juuri on kulttuurisessa asenteessa naisia kohtaan. Muutoksen tulisi lähteä tuon epäeurooppalaisen käsityksen muuttumisesta. Miten asennemuutos saadaan käyntiin, on jo kinkkisempi juttu.
Kulttuuriantropologi Samuli Schielke käsitteli tänään 12.1. Ylen Kultakuume-ohjelmassa Kölnin tapahtumia. Hänellä on havaintoja vastaavasta Egyptistä, jossa tekee tutkimustyötä. Sielläkin siitä on tullut ongelma. Nuorten miesten joukkioiden – usein reilusti alle kaksikymppisten – taipumuksena on juhliessaan unohtaa moraalin rajoitukset. Tuttuahan se on suomalaistenkin nuorukaisten töppäilyistä.
Kiitos Martti kulttuuriantropologi Samuli Schielken tutkimuksen esiin tuomisesta. Viittauksesi suomalaisten nuorten miesten töppäilyihin on aiheellinen, mutta tässä yhteydessä ymmärrettävissä niin, etteivät maahamuuttajamiesten joukkoina tekemät teot poikkeaisi kanrasuomalaisten käyttäytymisestä. Kyseessä lienee kuitenkin Suomessa – Saksassakin – uusi ilmiö. Taustalla on erityisesti islamilaiseen kulttuuriin liittyvä ajatus naisesta. Miehensä kontrollissa olevaa ja siveästi (peittävästi) pukeutuva nainen saa kunnioitusta. Sen sijaan vapaaksi ja vietteleväksi koettu nainen on halveksittu. Siksi kynnys kohdistaa seksuaalisia, jopa väkivaltaisia tekoja näihin naisiin on matalampi. Tämä poikkeaa esimerkiksi pohjoismaissa vahvasta ja vuosisatoja vanhasta naisrauhasta: kaikilla naisilla on oikeus koskemattomuuteen.
Suomessa on toimivia järjestelmiä nuorten miesten paimentamiseksi. Lahdessakin ajeli sotilaspoliisin katujyrä kaupungilla, kun aikoinani lähdin muiden mukana Hennalan kasarmilta iltalomille. Hyvä, kun oli.