Tänään vietetään puolustusvoimien lippujuhlan päivää. Lippujuhlapäivänä jaetaan perinteisesti kunniamerkkejä sekä ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä. Ja liputetaan.
Suomalaisessa almanakassa on kahdeksan virallista ja 13 vakiintunutta liputuspäivää. Lisäksi jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun sen aiheelliseksi katsoo. Suomen lippu nostetaankin monesti salkoon esimerkiksi sunnuntaisin ja suurten perhejuhlien yhteydessä. Hyvään liputustapaan kuuluu muun muassa liputusaikojen noudattaminen ja lipun arvokas käsittely. Lippu ei saa koskea maahan, ja se täytyy taittaa oikeaoppisesti.
Kun katson salossa liehuvaa Suomen lippua, katseeni osuu ensimmäisenä siniseen ristiin. Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi 29. toukokuuta 1918. Vaihtoehtona oli myös Suomen vaakunan mukainen punainen lippu, jonka keskellä komeilee miekkaa pitelevä leijona. Suomen lippu ei ole ainoa, jonka keskellä on risti. Kaikilla Pohjoismailla on. Muualla maailmassa ristikuvioinen lippu sen sijaan on harvinaisuus.
Suomessa kristinusko näkyy muuallakin kuin valtion lipussa. Vaikka kirkon jäsenmäärää on laskussa, on uskonnolla edelleen huomattavan suuri rooli maamme historiassa, politiikassa ja kulttuurissa. Mikael Agricola loi suomen kirjakielen kääntäessään Uutta testamenttia. Poliittiset päättäjät vetoavat yhä puheenvuoroissaan Raamattuun. Kristinusko on inspiroinut lukuisia taiteilijoita Hugo Simbergistä Jenni Vartiaiseen. Lisäksi kirkolle kuuluu lakisääteisiä tehtäviä, kuten hautaustoimi, väestökirjanpito ja kirkkojen ylläpito.
Samalla valtioista yritetään tehdä uskontoneutraalia ympäristöä. Viime vuonna kirkko luopui valtion maksamasta yhteisöverosta. Kouluissa pohditaan, voiko kevätjuhlassa laulaa Suvivirttä. Uskonnonopetustakin halutaan vähentää.
Suomen lippua katsoessani mietin, miltä se mahtaisi näyttää ilman ristiä. Olisiko lippu silloin pelkkä valkoinen lakana?
Suomen lippu on merkki itsenäisestä maasta. Samalla se muistuttaa heistä, jotka tämän itsenäisyyden eteen taistelivat ja Jumalsta, joka on auttanut maatamme sen eri vaiheissa.
Ikävä kyllä kaikki eivät arvosta Suomen lippua.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/aloite-vihreiden-puoluekokoukselle-suomen-lipun-hapaisy-sallittava/698858/
Ennen kuin huomaammekaan vihreät ovat marginaalissa. Jo muutaman vuoden päästä ihmetellään miten on voinut olla olemassa puolue joka vastustaa kaikkea teollisuutta ja mitä tahansa energiamuotoja.
Miten ihmeessä tämä Ketomäki yltyy tässä yhteydesä sättimään ilmeisestikin Vihreän Liiton kannattajia? Ja täysin keksityillä argumenteilla. Ei taida Ketomäki olla isäönmaan miehiä?
Maailma saastuu hirveä vauhtia, puhdas juomavesi on loppumassa, Saksassa juodaan jo 7 kertaan kemikalisoitua likavetta, mutta vielä on ihmisiä jotka kiljuvat kuin kirkon katolta putoava suntior ennen maahan iskeytymistään: toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin!
Joka kerta ’Sun kätes Herra voimakkaan, suo olla turva Suomen maan’ sanojen voimallinen kajahtaminen saa ainakin minun ihoni kananlihalle. Veteraanin saattomatkalla veisattuna se erityisesti pysäyttää hiljentymään ja muistuttaa samalla ikuisesta kunniavelastamme – myöskin unohduksista nostaa lippu kunniapaikalle salkoon kun se tapoihin kuuluisi.
Hannu Kilpeläinen Eivät ne ole keksittyjä argumentteja.