Avun tarve on moninaista. Yhdessä tilanteessa yksi apu on paikallaan. Jossakin toisessa tilanteessa tarvitaan toisia toimenpiteitä. Kuvan tilanteessa kävin jakamassa erään koulun oppilaille tukea koulunkäynnin edistämiseksi. Monet lapset tulivat sellaisista oloista, että heidän koulunkäyntinsä oli pienestä kiinni. Jokainen oppilas sai pienen paketin ja niin he taas selvisivät askeleen verran eteenpäin.
Valuuttojen kurssien takia se, mikä suomalaisille oli pieni lahja, oli näille pienille tavattoman suuri tuki heidän varttumiselleen elämää varten koulua käymällä. Heidän ilonsa oli tavattoman suuri, kun jakelu oli saatu päätökseen, ja mikä tärkeintä, jokaiselle oli riittänyt oma pakettinsa.
Sunnuntain latinankielinen nimitys laetare, iloitkaa, ilmaisee sattuvasti tunnelman, mikä joukkoon syntyi, kun viimeinenkin lapsi huomasi saaneensa oman lahjansa.
SUNNUNTAI 19.3.2023
4. paastonajan sunnuntai, latinaksi Laetare
Elämän leipä
Maailmassa on monenlaisia apua tarvitsevia ryhmiä.
Yksin näistä ovat pakolaiset. Heitä on maailmassamme yli 100 miljoonaa. Viime vuonna 2022 heidän määränsä nousi rajusti. Vuoden 2021 lopulla heitä oli 89,3 miljoonaa, mutta Ukrainan sota ja muut kriisialueet: Afganistanista Afrikkaan esiintyneet kriisit ovat lisänneet heidän määräänsä valtavasti.
Suomen pakolaisapu kertoo tilanteen laajuudesta osoitteessa
https://pakolaisapu.fi/pakolaisuus-maailmalla/
Toinen apua tarvitsevien ryhmä ovat nälkää näkevät. Maailmassa on 828 miljoonaa aliravittua ihmistä. Nämä eivät saa tarvittavaa kalorimäärää jokapäiväisessä elämässään. Näistä vakavassa nälänhädässä olevia on lähes 50 miljoonaa ihmistä. He ovat elossa pysymisen rajoilla. Netistä löytyy paljonkin tietoa heidän asemastaan. Tässä on yksi lähde:
https://www.wfp.org/ending-hunger
Suomessa on yhteiskunnan avun annon järjestelmä uudistettu, kun vuoden 2023 alusta alkoi Sote-uudistus. Tästä on paljonkin keskusteltu rakkaassa kotomaassamme. Valtioneuvoston antamaa tietoa uudistuksesta saa esimerkiksi osoitteesta:
https://soteuudistus.fi/etusivu
Suomen kirkon kansainvälisen avun merkittävä palveluelin on Kirkon Ulkomaanapu, joka palvelee eri puolilla maailmaa apua tarvitsevien elämän helpottamiseksi. Sen erityisenä painopisteenä on kaikkein köyhimpien ihmisten auttaminen. Sen toiminnasta kerrotaan osoitteessa:
Suomen kirkon lähetysjärjestöjen kautta apu menee perille erittäin merkittävästi. Apo kohdistuu niihin, joilla hätä on todella suuri. Kun lähetit itse paikan päällä ollen ovat nähneet missä hätä on suurin, niin silloin niiden kohdistaminen on täsmätyötä.
Esimerkiksi meillä Kamerunissa kirkolla on oma kansainvälisen avun kohdentamiseen keskittyvä osasto. Monissa tapauksissa sen tekemänä tulokset ovat olleet rahoituksen käyttöä ajatellen tehokasta. Sama tulos on saatu aikaan halvemmalla kuin muuta kautta avun perille vieminen olisi maksanut. Näin kirkko on voinut tehdä suuria koko kansallisen elämäntason parantamiseksi.
Kun sitten ajatellaan yksittäisten ihmisten mahdollisuuksia auttaa lähimmäisiään omassa elinympäristössään, niin kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain. On siis aiheellista olla avoin ihmisten kohtaamisessa. Mieli olkoon vapautunut kanssaihmisten avun tarpeen huomaamisessa. Auttaa silloin, kun se on mielekästä. Turhan hosumisen voi jättää. Väärä hätäily ei ketään auta. Kaikkeen ei tarvitse ehtiä, eikä kaikkea tarvitse jaksaa. On aiheellista käyttää tervettä järkeä toisten ihmisten kohtaamisessa. Oman apunsa voi tuoda siellä, missä se todellakin on tarpeen ja missä se myös voi auttaa. Useinkin jo pieni ystävällisyyden osoitus voi merkitä paljon. Oleellista on, että apu annetaan silloin, kun se vielä voi auttaa, eikä vasta silloin, kun se ei enää pysty toimimaan.
Kaikkina aikoina on ollut köyhiä. Apua tarvitsevia on ollut kaikkina aikakausina. Niinpä suuri viisas Jeesus ben Sirak kehottaakin avun antamiseen köyhille ja puutteessa oleville. Olosuhteet ovat hänen ajoistaan muuttuneet, mutta sama asenne on alati ajankohtainen. Meidänkin yhteiskunnassamme nykyaikanakin noin 2200 vuotta hänen elinaikansa jälkeen. Pyhän ihmisen syvällisen tutkistelun sanoma on selkeää opetusta meillekin.
Oikea apu oikeaan aikaan on Jumalalle mieleen.
Sunnuntain apokryfiteksti Sir. 4:1–6, 8–10
Poikani, älä riistä köyhän elantoa
äläkä pitkitä nälkäisen odotusta.
Älä loukkaa puutteessa olevaa
äläkä suututa sitä, joka on ajautunut ahdinkoon.
Jos joku on vihoissaan, älä enää yllytä häntä
äläkä anna apua tarvitsevan odottaa antiasi.
Älä torju sitä, joka ahdingossaan kääntyy puoleesi,
älä käännä köyhälle selkääsi.
Avun anojasta älä käännä katsettasi pois,
älä anna hänelle aihetta kirota sinua:
kun joku katkerana kiroaa sinut,
hänen Luojansa kuulee sen, mitä hän pyytää.
Kuuntele, mitä sanottavaa köyhällä on,
ja vastaa ystävällisesti hänen tervehdykseensä.
Pelasta vääryyden uhri väärintekijän käsistä,
älä arastele, kun jaat oikeutta.
Ole orvoille isä,
tue heidän äitiään kuin aviomies,
niin olet Korkeimmalle kuin poika,
ja hän rakastaa sinua enemmän kuin oma äitisi.
Yhteiskunnassamme elävä vähemmistö ovat romaanit.
Heidän keskuudessaan tekee työtä Romano Missio.
Sen toiminta lähti liikkeelle kun vuonna 1905 pidettiin Tampereella kokous, missä perustettiin Mustalaislähetys.
https://romanomissio.fi/
1962 lähtien olin Pohjois-Herttoniemen seurakuntapirin vastaava yhdessä Armas Viidan kanssa. Silloin asui Siilitiellä Mustalaislähetyksen toiminnanjohtaja Veikko Piirainen perheineen. Veikko oli myös seurakuntapiirin neuvoston puheenjohtaja(muistaakseni). Armas Viita kuulopuheiden mukaan teki väitöskirjan Mustalaislähetyksestä.
Valma
Kiitos puheenvuorostasi. Sinulla on selkeästi ollut lähipiirissäsi kaksikin Mustalaislähetyksen aktiivia.
Muistan sen ajan keskustelut, kun Armas Viita oli esitellyt historiansa tiedekunnassa ja kertoi iloisia uutisia että se oli hyväksytty.
Itse olen tehnyt muutaman toimituksen romaaneille ja käyttänyt muutaman lauseen verran heidän kielistä tekstiäänkin noissa tilanteissa. Aikoinaan Kangasniemessä eräs vanha pariskunta opetti minulle alkeita tuosta kielestä.
Mulla on myös Katekismus 2000 heidän kielellään. Pidän siitä.
Kiitos kommentistasi.
Lasten tai vammaisten auttamiseksi on aikojen kuluessa syntynyt monia merkittäviä laitoksia, missä lapsia tai vammaisia on hoidettu uskollisesti.
Yksi näistä on Lempäälässä toimiva Suomen Invalidilasten ja -nuorten Kivalakodit R.y. (Kivalakotikylä ry), joka tarjoaa aikuisille kehitysvammaisille turvallisen kodin.
Kivalakotikylän äänenkannattaja on Onnen Airut lehti, menossa 63. vuosikerta.
Sen taustatukena toimii Vammaissäätiö Kivalakodit.
Työ alkoi Kerttu Seestie-Leskisen johtamana 11.10.1955. Kivalakoti perustettiin Miemolan kylään vanhaan kartanoon vuonna 1959. Siitä tuli ensimmäinen invalidilasten hoitokoti Suomessa.
https://kivalakodit.fi/
Aikoinaan vanhassa kirkossa oli paikoitellen tapana, että ehtoollisaineet tuotiin lahjoituksina jumalanpalveluksiin.
Se mikä jäi tähteeksi jaettiin sitten köyhille tai sairauden takia tilapäisesti vaikeuksissa oleville ruoka-apuna.
Näin jumalanpelveluksen hengellinen merkitys koko uskonelämämme keskuksena sai myös konkreettisemman muodon kun avun tarpeessa oleville ssapunut ruoka-apu saatiin tereveisinä messusta.
Alkukirkossa oli kaksiosainen jumalanpalvelus.. Ensin oli kaikille yhteinen Jumalan sanan luku, sitten sanottiin : ”Ite, missa est!”. Ehtoollismessu oli nimeltään ”uskovaisten messu”. Siinä jaettiin leipää ja jotain juomaa vähävaraisille . Varakkaat uskovaiset toivat syötävää ym. tarvitseville. Tämä ihmetytti epäuskoisia, koska tällaiseen avustukseen ei ennen oltu totuttu. Se oli kaiken muunkin hyväntekeväisyyden alku. Pirisen kirkkohistorian kirjassa lukiolaisille oli aikanaan luettelo niistä eri elämän piireissä uusina koettuina uskovaisten tapoina, yhtenä esimerkkinä aviouskollisuus ja lasten ja sairaitten hoito.
Valma
Kiitos kommentistasi ja hyvää tietämystä osoittavasta täydennyksestäsi.
Saanen kertoa toisillekin, että aikoinaan Parlammin lukion ylioppilaskirjoituksissa juuri sinun opettamiesi aineiden ansiosta koulun ylioppilastilastoissa lukio nousi noin 10 presenttiyksikköä korkeammalla oppilasaineksen odotusarvoihin verraten.
Kiitos hyvästä täydennyksestäsi.