”Kiittämättömyys on maailman palkka!” Ehkä olemme joskus olleet tilanteessa, jossa olisimme odottaneet kiitosta, mutta sitä ei kuulunut. Sellaisesta tulee kurja olo.
Raamattu kertoo 10 spitaalisesta, jotka Jeesus paransi erikoisella tavalla: lähettämällä heidät pappien luo. Näiden tehtävänsä oli arvioida ihmisen terveydentila. Matkalla pappien luo spitaaliset parantuivat. Kuitenkin vain yksi heistä palasi kiittämään Jeesusta.
Syy tähän jää arvailujen varaan. Luulisi, että ainakin tuollaisessa tilanteessa ihminen havahtuisi kiittämään Luojaansa. Niinhän se kuitenkin on, että kiitos unohtuu helposti. Kodeissakin olisi varmaan viihtyisämpää, jos sana ”kiitos” olisi ahkerammassa käytössä. Työpaikolla olisi parempi ilmapiiri ja töihin olisi mukavampi mennä.
Osaanko minä kiittää Jumalaa hänen lahjoistaan? Antaa kiitosta ja tunnustusta toisille?
Lähdemme luonnostaan siitä, että elämän hyvät asiat kuuluvat meille, ne ovat ikään kuin oikeutemme. Tällaista hyvää ovat rauha, ruoka, vakaat olot, terveys, terveydenhuolto, koulutus, perhe, ystävät, sukulaiset. Ja kuitenkin – ne ovat Jumalan lahjaa. ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä.”
Nyt kun Venäjä on käynyt sodan tielle, energian saanti on hankaloitunut ja ruuan hinta noussut; nyt kun meillä on Koronan myötä kokemus siitä, että sosiaalinen elämäkin voi estyä, nyt toivottavasti havahdutaan: vakaat olot, rauha, ruoka, yhteys toisiin ja monet muut hyvät asiat eivät sittenkään ole itsestään selvyyksiä.
Psalmin 103 kirjoittaja kirjoittaa ”Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.” Tämä on tarpeellinen muistutus, ja siitä vaarin ottaminen voi muuttaa kokemustamme elämästä. Avaahan se alati myönteisiä näkymiä monien kurjien asioiden keskellä. ¨
Harjoitellaan siis kiittämistä huolista ja murheista huolimatta! Se parantaa silmätippojen tavoin näkökykyämme.
Ja muistetaan sanoa kiitoksen sana oikeaan aikaan myös toisille. Se tuo valonsäteitä heidän elämäänsä.
Emme voi tietää kiittivätkö ne yhdeksän rukouksessaan Jumalaa, todennäköisesti kyllä. Yksi palasi kiittämään Jeesusta, hän ei kiittänyt Jumalaa, vaan ihmistä. Voidaan tietysti kysyä, kun spitaalia ei enää kovin paljon ole, että kuka sen hävitti, ihminen, vai Jumala.
Mutta kuka loi tiedon ja viisauden ja päästi ne toiminaan? Ja kuka loi spitaalin ?
Huomasin itsessäni myös, ehkä virheen, ehkä ei, koska tapanani on kiittää metsää kun lähden sieltä täyden marjaämpärin kanssa pois. Tietysti taivas ja maa tekevät yhteityötä, että metsä ja marjat kasvavat. Pitäiskö kiittää niitä molenpia?
Mutta kuka loi taivaan ja Maan ja antoi niille toimintaohjeet ?
Niin, kuka loi?
Psalmissa 33:6 lienee siihen vastaus. ”Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä.” Tuo Psalmi viittaa 1Mo1 ja siinä on viitteet Ps90; Ps104; Ps136 ja Joh 1 mm, jossa ilmaistaan Alussa olleen Sana. Sama josta kerrotaan 1Mo1:1-3, johon viittaa myös Sananl. 8:24-etc.”Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä….” Lisäksi tuossa luomisessa käytetään hebrean בָּרָ֣א (bā-rā) sanaa, jota hebrean tekstissä käytetään15 kertaa tarkoittaen paitsi lausuttua sanaa, myös asiaa. Luomista tyhjästä. Sana וַיֹּ֥אמֶר (way-yō-mer) 1Mo1:3 sensijaan ilmaisee varsinaisesti lausuttua sanaa, niin että on jotakin, joka on erotettu siitä, joka sanoo, ja on ero sen välillä, joka sanoo ja mitä sanotaan. Tämä kaikki on ilmaistuna 1Mo1:1-3.
Yli kaiken kiitetty olkoon Herran nimi, joka antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille.