Hae sivustolta

Yhteiskunnassa pohditaan päätöksenteon laatua

Vilmi Veikko

Yhteiskunta on arvoja heijastava päätöksenteon luomus. Niin sanotussa ”ehyessä yhteiskunnassa” on huomioitu ihmisten tarpeet ja pyritty estämään syrjäytyminen. Palvelujen järjestyminen vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Palvelujen kohdalla on pohdittava työsuhteiden jatkuvuutta, miten työntekijät voivat suunnitella pitkällä tähtäyksellä elämäänsä. Tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle.

Päätöksenteon laatua  arvioidaan.  Kysytään muun muassa, miten parannetaan kotiapua perheiden jaksamisen kannalta ja miten turvataan osaavan lastensuojeluhenkilöstön saanti ja miten järjestetään omaishoitaja-asiat. Toiminnan kannalta kysytään myös, miten hyvin viestit kulkevat yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Yhteistyö on tärkeää palvelujen onnistumisen kannalta.

Perusteltua on pohtia myös koulutuksellista tasa-arvoa. Koulutusta koskevat kysymykset liittyvät muun muassa koulutuspalvelujen lakkautuksiin.  Ovatko koulutuspalvelujen lakkautukset pitkäjänteistä yhteiskuntapolitiikkaa?  Suuret koulutusyksiköt eivät tue niin sanottua lähikoulutavoitetta, josta ollaan huolissaan ”puheen tasolla”. Mitä tehdään toisaalta, jos työpaikkakiusaamista tapahtuu? Koulu on myös työpaikka, jossa koulukiusaamiset vain jatkuvat.

Koulutuksen kohdalla voidaan perustellusti kysyä, jäädäänkö valmistuttua hyödyttämään kotiseutua vai mahdollisesti oppilaitosten vaikutusaluetta. Yleensä opintosuoritustensa jälkeen päädytään niille paikkakunnille, joka vastaavat parhaiten odotuksia. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen. Työllisyyden parantaminen on keskeistä yhteiskunnan kehittämisen kannalta.

Kun työpaikoilla kuunnellaan henkilöstöä, saadaan selville niitä asioita, joita on otettava huomioon kehitettäessä työelämää. Kokonaisvaltaisessa arvioinnissa pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä ja jopa virallisluontoisia tekstejä, joiden luettavuuden pitää olla selkeä. Viestintä- ja mediataitojen kehittämisestä on huolehdittava.

Vastuullisessa päätöksenteossa otetaan kantaa sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus ovat myös arvioitavia kohteita. Päätöksenteon ratkaisut tehdään yleensä  hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Millä tavoin Euroopan unionin viimeaikaiset päätöksenteon menettelyt ovat tukeneet maamme hyvinvoinnin kehittämistä?

 

Terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

Reservin upseeri

Kiuruntie 11

70340 Kuopio

Edellinen artikkeli
Helpompi uskoa
Seuraava artikkeli
Usko – rakkaus – hyvät teot
Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.
© Kotimaa – Merkityksellistä sisältöä