Tulevaisuuden seurakunta-ammatit 

Keväällä julkaistussa artikkelissani pohdin, millaisia tulevaisuuden ammatit suomalaisessa yhteiskunnassa tulevat olemaan. 

Innostuin jatkojalostamaan artikkelia siltä kannalta, millaisia ammatteja tulevaisuuden Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnassa saatetaan tarvita. Alla kerron pohdinnoistani lisää. 

Uudet ammatit luterilaisessa seurakunnassa

Aika näyttää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten nämä mietinnät tulevaisuuden seurakunta-ammateista ovat pelkkiä arvauksia (joista osa on ehkä hieman kieli poskessa tehtyjä).

Ohjelmistokehittäjä 

Ohjelmistokehittäjää tarvittaneen tulevaisuudessa kehittämään varhaiskasvatus- ja nuorisotyössä tarvittuja pelejä ja sovelluksia. 

Pelillistämistä tultaneen hyödyntämään etenkin rippikouluissa. 

Sovelluksia tarvitaan esimerkiksi kirkon tulevien tapahtumien selaamiseen ja esikarsimiseen. 

Ohjelmistokehittäjän ja muiden IT-ammattilaisten vastuulla olevien 3D-mallinnuksien ja virtuaalitodellisuus-tekniikan avulla esimerkiksi kirkkojen jouluseimet voivat tuoda joulun sanoman esille ihan eri tavalla kuin ennen.

Robottivastaava 

Suorittavat työt on joskus kustannustehokkaampaa teettää roboteilla. 

Seurakunnan robottivastaava huolehtii siitä, että seurakuntarobotit (esimerkiksi siivousrobotit ja sihteerirobotit) tulevat toimeen seurakunnan ihmistyöntekijöiden ja muiden seurakuntalaisten kanssa.

Seurakuntarobotin persoonallisuuskehittäjä vastaa myös siitä, että robotti edustaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoja toimien niiden mukaisesti. 

Seurakunnan hiilijalanjäljen laskija

Tulevaisuudessa lienee entistä tärkeämpää, että myös palvelun tiedoissa ilmoitetaan sen hiilijalanjälki.

Seurakunnan oma hiilijalanjäljen laskija mittaa muun muassa näitä asioita:

  • Jumalanpalveluksen hiilijalanjälki
  • Kirkkokahvien hiilijalanjälki
  • Kastetilaisuuden hiilijalanjälki
  • Rukouspiirin hiilijalanjälki
  • Piispan vierailun hiilijalanjälki

Esimerkiksi jumalanpalveluksen hiilijalanjälki on laskettava joka kerta erikseen, koska lopputulokseen vaikuttavat esimerkiksi vuodenaika ja osallistujamäärä. 

Kirkkopihan lennonjohtaja

Aikoinaan kirkkomatkat taitettiin hevosella tai kirkkoveneellä.

Tulevaisuudessa kaupunkiliikenne voi hoitua lentävillä ajoneuvoilla. Lentävällä ajokilla tehdään myös kirkkomatkat.

Lennonjohtaja valvoo lentoliikennettä kirkkopihan ja hautausmaan osalta. 

Hän huolehtii myös ajoneuvojen parkkeeraamisesta ja niiden valvomisesta häiden, hautajaisten tai esimerkiksi konfirmaation ajan.  

Seurakunnan valeuutistarkastaja

Kirkon ja seurakuntien tehtäviin kuuluu luotettavan tiedon välittäminen.

Jos kirkon ja seurakuntien hallinnoimat mediat ovat tulevaisuudessa ei-kaupallisia ja ei-poliittisia, voivat ne olla jatkossa ainoita luotettavina pidettäviä tietolähteitä.

Faktantarkastajat huolehtivat siitä, että seurakunnan medioiden lukijat saavat puolueetonta ja huolellisesti eri lähteistä tarkastettua tietoa. 

Seurakunnan etäretriittiohjaaja ja sijaispyhiinvaeltaja 

Seurakunnat järjestävät jo nyt erilaisia kursseja, retriittejä ja matkoja.

Tulevaisuudessa nuo aktiviteetit järjestetään kenties entistä useammin verkossa.

Näin ollen seurakunnissa tarvitaan esimerkiksi kristinuskon perusteita käsittelevien verkkokurssien opettajia sekä etäretriittiohjaajia, jotka ovat tottuneet työskentelemään digitaalisessa toimintaympäristössä. 

Koska VR-tekniikan kehittymisen ansiosta ulkomaan matkoja voi jo nyt tehdä kotisohvalta käsin, saattaa tarvetta olla myös etämatkaoppaille – tai jopa sijaispyhiinvaeltajille. 

Sijaispyhiinvaeltajia on ollut jo keskiajalla, mutta nykyteknologian ansiosta heidän matkaansa on mahdollista seurata reaaliajassa niin, että katselija tuntee olevansa itse paikan päällä. 

Seurakunnan kulttuuriletittäjä

Seurakunnan työntekijöiden muodostama työyhteisö voi olla hyvinkin monikulttuurinen. 

Jotta erilaisista taustoista tulevat ja erilaisen maailmankatsomuksen omaavat ihmiset tulisivat toimeen jokapäiväisessä työelämässä, saatetaan tarvita kulttuuriletittäjää.

Kulttuuriletittäjä pyrkii ehkäisemään ja ratkaisemaan ristiriitatilanteet, joita työyhteisössä voi esiintyä. 

Hän saattaa olla mukana torjumassa ja rauhoittamassa myös seurakunnan jäsenten yhteentörmäystilanteita. 

Kulttuuriletittäjän toimenkuvaansa voivat kuulua myös seurakunnan ulkoisten suhteiden sujumisesta vastaaminen. 

Todennäköisesti myös tulevaisuuden luterilaiset seurakunnat ovat yhteyksissä muihin seurakuntiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Myös lähetystyö ja kehitysyhteistyö tulevat jatkumaan myös tulevaisuudessa. 

Vanhat ammatit tulevaisuuden luterilaisessa seurakunnassa

Todennäköisesti myös tulevaisuuden seurakunnasta löytyy:

  • Pappi
  • Diakoni tai diakonissa 
  • Kanttori (urkujen sijaan säestys hoidettaneen elektronisilla soittimilla)
  • Suntio 
  • Lasten ja nuorten ohjaaja
  • Puutarha- ja hautausmaatyöntekijä sekä keittiötyöntekijä (joiden apuna voi olla robotteja)
  • Talouspäällikkö ja toimistosihteeri
  • Viestinnän ammattilainen (jonka painopiste on entistä enemmän seurakunnan verkkosivuissa, sosiaalisessa mediassa ja esimerkiksi TikTok-videoiden editoimisessa)

Tiekirkko-opas on ehkä ainoita ammatteja, mitkä saattavat kadota, koska opastuksen voi tarjota monikielisesti ja kustannustehokkaasti audio-oppaan muodossa. 

Papit ja diakonit tulevat varmasti työskentelemään entistä enemmän somessa. Vaikeassa elämäntilanteissa auttavien ammattilaisten on oltava siellä, missä ihmisetkin – eli sosiaalisessa mediassa.

Etätyöskenteleminen on varmasti tullut jäädäkseen. 

Useimmat yläpuolisen listan ammatit pystyvät työskentelemään etänä ainakin osittain. 

Robottien yleistyminen mahdollistaa myös virsien säestämisen tai kukkaistutusten hoitamisen täysin etänä. 

Robotit saattavat myös mahdollistaa työajan lyhentämisen esimerkiksi neljään päivään viikossa. Progressiivisen verotuksen ansiosta sillä ei välttämättä ole kovinkaan suurta vaikutusta palkkaan, kuten tässä Kultainnon artikkelissa laskeskellaan.

Artikkelin esimerkkilaskelmien perusteella 2600 euroa kuussa tienaavalle henkilölle yksi ylimääräinen vapaapäivä viikossa ”maksaisi” 89 euroa. Työviikon lyhentymisen vaikutus palkkaan vaihtelee täysin tapauskohtaisesti, joten tuo oli vain suuntaa antava esimerkki.

Yhteenveto 

En usko, että ainakaan kovin moni jo olemassa olevista seurakunta-ammateista katoaa mihinkään, joskin ne voivat muokkautua tulevaisuuden tarpeita paremmin vastaaviksi. 

Uudet ammatit (kuten esimerkiksi se kirkkolennonjohtaja) tulevat siis näiden jo olemassa olevien ammattien rinnalle täydentämään eivätkä suinkaan korvaamaan niitä.

Toki saatan olla aivan väärässä kaikkine arvailuineni.

Millaisia ajatuksia sinulla on tulevaisuuden seurakunnan ammateista ja työtehtävistä? Kerrothan ajatuksesi kommenttikentässä:)

 

  1. Nythän on harjoiteltu etätyöskentelyä. Varmaan suntio voi tehdä pääosan työstään kotisohvalta kännykkää näpyttelemällä. Avaa ovet, sytyttää valot ja käynnistää äänentoiston. Samoin kai voidaan tehdä kanttorin osalta. Digitaaliselle taululle tulee virret ja tykki valaisee sanat valkokankaalle. Virret voidaan valmiiksi laulaa ja soittaa.
    Ainoa ongelma, joka vaatii suunnittelua on papin pukeminen, sitä lienee vaikeahko suorittaa etänä.

  2. Blogisti taitaa hyväntahtoisesti irvailla kirkkomme nykyiselle monitouhuisuudelle. Mutta jos jäsenkato jatkuu nykyistä vauhtia ollaan pian samantapaisessa tilanteessa kuin esim. Virossa: Ainoa palkattu työntekijä on pappi, pienemissä seurakunnissa hänkin vain osa-aikainen. Kaikki muut tehtävät hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Toivottavaa toki olisi, että papin lisäksi voitaisiin palkata myös diakoni, jonka päätehtävä olisi organisoida vapaahtoisia soppakeittiiön, vanhusten avustajiksi ja pyhäkoulunopettajiksi.

  3. Viron kanssa olemme kyllä erilaisessa tilanteessa, sen tähden , että Virossa on tilanne, jossa vapaaehtoiset on pakon edessä ottaneet vastuuta ja myös toimineet itseohjautuvasti. Meillä vapahetoistoiminta toteutetaan toisin. Vapaaehtoisia ei meillä opasteta ottamaan tilanteita itsenäisesti haltuun. Vapaaehtoinen täällä odottaa kutsua ja pyytää tarkkaa ohjeistusta, jopa sanoja suuhun. Meidän vapaaehtoisilta puuttuu itsohjautuvuus, sillä kirkosamme ei ole annettu valtaa käyttää omaa harkintaa.

    MM. tästä johtuen Suomessa ei vapaaehtoiset kykene korvaamaan työntekijöitä. Kymmenessä vuodessa asiassa ei ehdi tapahtumaan mitään muutosta. Viranhaltijoiden määrä jo tuona aikana tulee supistumaan paljon ja sen jälkeen ehkä vielä enemmän. Toimintoja vain lopetetaan toinen toisensa jälkeen. Toimintojen loppuminen lisää eronneineden määrää ja kierre on valmis.
    Yhä useammat lähtee, kun toimintaa vähennetään.