Vietin uudenvuodenpäivän iltaa käymällä Pirunlinnan luolalla. Mukana oli kaveri ja poikanen, viimeksimainittu kahdeksanvuotias. Kaveri ei suostunut tulemaan luolaan kun oli pimeää, pitää siis käydä uudelleen.
Paluumatkalla poikanen sitten kysyi otsikon kysymyksen. Jätän kysymyksen arvon asiantuntijoiden vastattavaksi.
Jos kävit siellä, missä luulen (Tampereella), niin todennäköisesti metsänhaltijan kotina pidetty paikka. Kristinuskon myötä demonisoitu haltija on kristillisessä viitekehyksessäkin perkelettä pienempi paha.
Erään tiedon mukaan Tampereen oma pahisolento olisi Nikki (vrt. Nikinväylä Atalassa),joka olisi PYYdystänyt nuoria neitoja luolaansa… no arvaatte, millä harjulla. SIksi neitojen piti nousta kirkkoveneistä Naistenlahdessa ja tehdä Pirkkalan emäseurakunnan kirkkoon Naistenmatka.
Jos kysymys esitettäisiin isälle, hän luultavasti vastaisi ”Miksi sinä minulta tuollaisia kysyt. En minä tiedä”, jonka jälkeen kysyjä kääntyisi äidin puoleen ja kysyisi ”Mikä on piru?”. Itselleen tyypilliseen tapaan äiti alkaisi etsiä piru-sanan alkuperää, että osaisi vastata lapsensa kysymykseen.
Vastauksen hän löytäisi 13.1.1904 ilmestyneestä Wiipurin Sanomat –lehdestä, jossa kolumnisti miettii ”Mitkä siis ovat Suomen kansallispyhimykset”. Kolumnistin mukaan Pyhä Henrikki jäi Varsinaissuomen suojeluspyhäksi eikä kyennyt kohoamaan nurkkapyhimyksestä kansallispyhimykseksi. Arkipäivässä kuulemiensa nimien perusteella hän tekee johtopäätöksen, että ”on meillä olemassa kolme pyhimystä, joita koko Suomen kansa kunnioittaa, rukoilee, palvelee ja avukseen huutaa. Nämä kolme pyhää miestä ovat – mainiten ne tässä iän mukaan – Saatana, Piru ja Perkele.”
Pirun alkuperä on hänen mielestään ”jotenkin hämäräperäinen. Toiset väittävät, että hän olisi kotoisin Liettuasta”, mutta toisten mielestä Piru on kuitenkin germanialaista sukuperää ja siirtynyt jo noin parisen tuhatta vuotta ennen nykyistä ajanlaskua suomalaisten kansojen keskuuteen germanialaislta heimoilta, joiden nimeä ei enää edes tunneta. Kolumnistin mukaan Pirukin on hyvin yleinen Suomessa ja tunnettu varsinkin etevänä ulosottomiehenä, koska häntä kunnioitetaan esim. näin: ”Piru wieköön!”
Kahdesta muusta suositusta pyhimyksestä Saatana on juutalaista ja Perkele germanialaista alkuperää. Yhteenvetona voi todeta, että kaikki kolme ovat perintöä ajalta ennen kristinuskoa.
Se mitä itse vastaisin lapsen kysymykseen jos lapsi kysyisi. Niin kahdeksan- ikäiselle toteaisin, että lantalan herra tai raivoavaa tyhjyyttä. Ei mitään sellaista, jota Jeesus ei olisi jo voittanut.
Aika tiukasti olen jo hiukan toiselle kymmenelle ikään tulleelle joutunut toteamaan, että spiritismiä ei pelata. Samoilla mausteilla tämäkin. Näitä kannattaa pohtia. miten käsittelee. Lasten maailma on uskomaton joskus. Yleensä monet asiat tulevat yllättävissä tilanteissa.
Minä voisin vastat jotenkin tähän tapaan ”Piru on kaikkea kielteistä ja ikävää.”
En nyt tiedä miten kyseiseen lapsen kysymykseen olisi viisainta vastata, mutta Wikipedia selittää asian seuraavasti:
”Piru on suomalaisessa kansanperinteessä joko paholaista palveleva tai muutoin vähäisempi paha olento eli demoni, tai itse paholainen. Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisen kansanperinteen piruja siltä osin, miten ne vertautuvat demoneihin.”
”Sana piru on mahdollisesti deminutiivi, vähättelevä johdos paholaista merkitsevästä sanasta perkele. Sana perkele taas on sukua slaavilaiselle ukkosenjumalaa merkitsevälle sanalle Perun. Myös pirun erillistä lainautumista sanasta Perun on aiemmin ehdotettu, mutta sitä ei enää pidetä todennäköisenä. Suomen kirjakielessä pirun mainitsee ensimmäistä kertaa Mikael Agricola Raamatun käännöksessään. Hän tarkoitti sillä perkelettä eli paholaista. Kuitenkin suomalaisessa kansanperinteessä pirut esiintyvät usein joukkona pieniä pahoja olentoja, jotka muistuttivat hiisiä, peikkoja ja maahisia, ja joskus yksittäisinä olentoina. Suomalaisen kansanperinteen pirut rinnastuvat pitkälti eri puolilla maailmaa tunnettuihin demoneihin.”
Raamattu puhuu demoneista/riivaajista/pahoista henkiolennoista, henkiluomuksista jotka liittyivät Jumalan vastustajan Saatana Panettelijan kapinaan ja Jumalan kaikkivaltiuden kyseenalaistamiseen. Näiden kerrotaan vaikuttavan ihmisyhteisöön ja ihmisyksilöihinkin toisinaan.
Ns. pakanauskonnoissa ja alkukakantaisiksi ja luonnonuskonnoiksi määritellyisissä ja kutsutuissa sellaisissa on aina esiintynyt keskeisillä sijoilla erilainen, joko ”hyvien henkien” suosioon pyrkiminen, tai ”pahojen henkien” lepyttely, etteivät nämä aiheuttaisi mitään pahaa ihmisille. Kaiken tämän syynä voi pitää osittain tietämättömyyttä luonnon toiminnan perusteista ja syistä, suurelta osin myös tietämättömyyttä miten Jumalan henkeyttämä Sana Pyhä Raamattu selittää asiat.
Kun olin lapsi, niin meille kerrottiin, että kaivoon ei saa mennä kurkkimaan, sillä siellä asuu Näkki, limainen vihreä olio, joka kiskaisee lapsen kaivoon.
Taisi tuo Näkkikin olla yksi Pirun hahmo, pelkoa herättävä negatiivinen otus.
Muuten Perkelekin pyrkii aina luomaan pelkoa, epäilyä, syyllistämään monella tavalla.
Kuinkahan moni onkaan ”piruuttaan” tehnyt jotain tai jättänyt jotain tekemättä.
Haltija liittyy pakanalliseen hedelmällisyyskulttiin ja sen olomuoto on suoranainen fallossymboli, kuten jokainen voi itse tuon pikkuveitikan ulkomuodosta päätellä.
En tiedä sitten, onko se pahaa demonisointia, jos tuon asian epäkristillisenä hylkää.
Sitkeästi se säilyi 1900-luvun alkuun asti. Talonpojan rakensivat pellonkulmiin tonttukiviä vielä ennen sotia.
Päällimmäisessä kivessä oli näkyvissä sen punalakin muoto. Välikaton Feetusta minulle puhuttiin vielä lapsuudessa.
Kai ne kirkkoherrat ärähtivät kinkeireillä, että ”Herralta me kaiken saamme….ja Luteeruksen mukaan parasta lantaa pellolle oli se, mikä ylhäältä Herran kengistä karisee…”.
Wikipedian selitys (ehkä lapsentajistettuna) kelpaa varmaankin sekä kristityn että ateistin tai agnostikon suuhun.
Piru, eli perkele on Jumalan vastustaja. Perkeleen tavoite on vastustaa Jumalaa ja estää kaikin tavoin ihmisiä pelastumasta Jumalan yhteyteen. Jeesus toteaa juutalaisille, jotka vastustavat häntä ja evankeliumia;
”Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.” (Joh. 8:44)
Perkele on kuitenkin jo hävinnyt taistelun ja hänen kohtalonsa on määrätty. Aikojen lopulla evankeliumin kautta pelastumattomille ihmisille ilmoitetaan, että;
”Sitten Hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.” (Matt. 25:44)
Kuitenkin vielä on armon aika ja ”jokainen, joka vain huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu.”