Näkymiä romahduksen jälkeen – liikutaanko hevosilla vai puukaasulla?

WP_20131217_002

Antti Blåfield kirjoittaa viisaita päivän kolumnissaan (HS 17.12.). Markkinamekanismien tuominen sosiaali- ja terveysalalle murentaa hyvinvointivaltiota. Tehokkuuden tavoittelu tuonee säästöjä, mutta samalla yhteisöllisyys horjuu. Siksi on punnittava, mikä vaikutus ratkaisuilla on perusarvoihin.

Samalla on totta, kuten Blåfield toteaa, että läntisen maailman talouskasvua synnyttävä dynamiikka on vaurioitunut, ehkä pysyvästi. Yli 50 vuotta toiminut malli on ajautunut  taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin. Kommunismin romahdus, rajojen aukeaminen ja tietotekniikan kehitys yhdessä johtivat halpatyövoiman räjähdysmäiseen lisääntymiseen ja työpaikkojen siirtymiseen muualle. Suomalainen työ ei kykene kilpailemaan halvemman tuotannon maiden kanssa. Euron korkea hinta ei edistä vientiä. Näistä syistä talous ei kasva entiseen tapaan ja kansantalous velkaantuu. Tästä seuraa julkisten menojen säästökierre.

Uskallammeko katsoa eteenpäin, millaisia näkymiä tulevaisuus ilman talouskasvua tarjoaa? Ainakin sen tulisi merkitä elintason laskemista, yhteisen vastuun korostumista, rohkaisemista uusien keksintöjen tekemiseen ja yrittäjyyteen. Maailmanlaaja elintason lasku ei tapahdu ilman poliittisia ja humanitaarisia kriisejä. Voi vain toivoa, että ne olisivat rauhanomaisia.

Kristityn näkökulmasta näyttää seuraavalta: kun jatkuvan kasvun voimat ehtyvät, alkaa kestävän perustan etsiminen. Tämä etsintä johtaa entistä useampia kristinuskon Jumalan luo. Toivottavasti se merkitsee samalla ylikorostuneen materialismin hiipumista ja kohtuullisen elämäntavan etsimistä, jossa luonnon kestokyky on etusijalla.

”Siunattu on se mies, joka luottaa Herraan ja panee turvansa häneen! Hän on kuin puron partaalle istutettu puu, joka kurottaa juurensa veteen. Ei se pelkää helteen tuloa.” (Jer 16:7-8)

_ _ _

Eilisen päivän Helsingin Sanomissa oli artikkeli performanssitaiteilija Eero Yli-Vakkurista. Hänen mukaansa ”elämäntapa, joka perustuu jatkuvaan kulutuksen kasvuun on tullut tiensä päähän. Edessä on talousjärjestelmän romahtaminen, muutos, niin, maailmanloppu”. Hän näkee edessä toivoa: ”Monet ajattelevat, että tuottavuuden lasku tarkoittaa sitä, että ihmiskunnan kärsimys lisääntyy. Mutta se voi myös lisätä hyvinvointia. Ehkä ihmiskunnan onnellisuuspiikki on vasta tulossa.”

Yli-Vakkuri uskoo, että tuhon jälkeen elämästä tulee jälleen ystävällisempää, kun takapihoilla kasvatetaan ruoka ja kuljetaan hevosilla paikasta toiseen. Hän haluaa tutkia tätä performanssilla, ratsastamalla hevosella Turusta Helsinkiin vanhoja reittejä pitkin.

_ _ _

Itsekin ratsastajana sympatiseeraan hevosia. Aika kaukana on kuitenkin se, että hevosilla tehdään suurin osa matkoista. Voisi olla muitakin vaihtoehtoja, kuten polkupyörä. Toiseksi auto- ja junaliikenne hoituivat viime sotien aikana kotimaisella uusiutuvalla energialla. Junat kulkivat koivuhaloilla ja puukaasuautot pilkkeillä. Eikö näitä tekniikoita kannattaisi päivittää ja ottaa käyttöön öljytalouden hiipuessa?

Ekomobiili

Tutustuin viitisen vuotta sitten äänekoskelaiseen diplomi-insinööriin Vesa Mikkoseen, joka on kehittänyt edelleen saksalaista 1930-luvun puukaasutinta. Sain jopa koeajaa hänen 1979 vuosimallin Lincolniaan, johon oli kytketty trailerin päälle ruostumattomasta teräksestä tehty puukaasutin, kaasun suodatin ja pesuri. Yhdellä täytöllä kiinteää polttoainetta(turve) auto kulki 350 km 80 km tuntivauhdilla (= nopeusrajoitus ajoneuvoyhdistelmälle) maksaen n. 2 euroa /100km. Jos omistaa metsää, polttoaine on mahdollista hakea nuoresta koivikosta, ja pilkkoa rangat noin 40 mm paloiksi, jotka soveltuvat parhaiten kaasuttimeen. Eikä maksa oman työn lisäksi mitään.

Olin vaikuttunut tästä keksinnöstä, joka on ekologinen, edullinen ja mahdollistaa omavaraisuuden. Asialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Puukaasuttimen käyttö ja huolto eivät sovi jokamiehelle niiden vaatiman vaivan ja teknisen osaamisen vuoksi. Toiseksi byrokratia hankaloittaa asiaa. EU ei tunne puukaasua liikennepolttoaineena, josta on säädetty laki 1987. Siksi puukaasuttimen saa asentaa vain ennen kesää 1987 valmistettuun ja tyyppikatsastettuun henkilöautoon. Onneksi näitä ajoneuvoja, joissa on suuri iskutilavuus ja hyvä vääntömomentti matalilla kierroksilla, on vielä saatavissa kohtuullisen kuntoisina ja edulliseen hintaan. Puukaasuttimen asennus on tehtävä niin, että ajoneuvo läpäisee katsastuksen. Se vaatii tarkkaa suunnittelua.

Kaasutin takaa sivulta

Puukaasuttimia ei saa valmiina kaupasta, vaan ne pitää valmistaa itse. Vesa Mikkonen on laatinut sitä varten yksityiskohtaisen oppaan (otsikon kuva on hänen omakustannekirjansa takakannesta: ”Ajoneuvoon asennettavan puukaasuttimen rakennusohjeet” 284 s. 2008. Kirja ei ole julkisesti lainattavissa). Tosin puukaasuttimen teko edellyttää valmiutta mm. hitsata erikoisteräksiä ja koneistaa osia metallisorvilla. Ehkä joku konepajayrittäjä tarjoaa tähän palveluaan?

Onko puukaasuttimia liikenteessä Suomessa? Ehkä muutamia kymmeniä. Yhden niistä on keskustapuolueen puheenjohtajan valmistanut itselleen.

Lisää tietoa Vesa Mikkosen puukaasuautoista, os. www.ekomobiili.fi

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Onneksi voima synnyttää vastavoiman. Vihankylväjiä vastaan on noussut hyvän tekijöitä. Jos joku tekee pahan teon, pitää tehdä kaksi hyvää tekoa. Jos joku kylvää vihaa, pitää kylvää rakkautta kaksin verroin. Pahantekijät kylvävät oman tuhonsa. Ei saa lannistua.

    • Ei vaikuta kovin intellektuallilta demonisoida tiettyä kansanryhmää tai persoonaa – vaikuttaa pikemminkin kovin ’putinistiselta’ ideologialta. Ettei vain sylttytehdas löytyisi yhteiskunnan ’pakanoitumisesta’, mihin kausaliteettia voisi etsiä vaikkapa kirkostaeroamisbuumista 😉 Sadinmaakaan ei taida olla ensimmäisenä tuota yhteiskunnallista eetosta kristillisemmäksi suuntaamassa esimerkillään!

    • Vaikeuksia Kettusella luetun ymärtämisessä. Poliisi EI ole sanonut ettei heitä uhkaa mikään van ettei ole k o n k r e e t t i s t a uhkaa. Tämän sanonan monimielisyyden ymmärtäminen vaati vivahdetajua.

  2. Kylmän sodan ajan vitsi

    Ronald Reagan ja Leonid Breznev tapasivat eräässä puolueettomassa maassa. Kun oli neuvottelut käyty, he jäivät vielä kahden kesken juttelemaan. Neuvotteluhuoneessa oli kaksi ovea, joissa kummassakin oli punaiset napit.

    Breznev sanoi Reaganille osoittaen toista ovea, että siitä napista ei saa missään nimessä painaa. Reagania kuitenkin kiinnosti tietää, mitä napista painamalla oikein tapahtuu. Reagan painoi nappia, ovi avautui ja kaksi gorillaa astui ulos mukiloiden Reaganin pahanpäiväisesti.

    Sitten Reagan osoitti toisen oven nappia. Hän sanoi, ettei tuonkaan oven nappia saa missään nimessä painaa. Uteliaisuus voitti Breznevinkin ja hän painoi punaista nappia. Mitään ei kuitenkaan näyttänyt tapahtuvan. Sitten Breznev sanoi, että täytyy tästä palata kotiin Moskovaan. Siihen Reagan sanoi, ”jaa mihin Moskovaan?”

  3. HYVYYDEN VOIMAN IHMEELLISEEN SUOJAAN

    1. Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

    2. Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme. Hän itse rauhan meille valmistaa.

    3. Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

    4. Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.

    5. Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.

    Virsikirja, virsi 600, Dietrich Bonhoeffer 1944. Saksalainen teologi, marttyyri ja Hitlerin henkilökohtainen vanki, jonka natsit teloittivat sodan loppuvaiheissa.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Salpausselän kappalainen 1.9.2024 -. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.