Kun ”woketus” ottaa hampaisiinsa edes suvaitsevaisuus ei ole tarpeeksi.

Woketus on outoa, se ottaa hampaisiinsa jopa julkihumanistisen professori emeritus Valtaojan — kun suvaitsevaisuuskaan ei ole tarpeeksi.

Katsoin hämmästyneenä tv-ohjelmaa, jossa nuoren intersektionaalisen woke-aktivistin keskustelukumppanina oli avaruusprofessori Esko Valtaoja. Keskustelua luotsasi toimittaja Sannikka.

Nuori ja kaunis Renaz Ebrahimi haastoi Valtaojaa tiukoilla kysymyksillä ja ideologisella tietoiskuilla. Lopulta Ebrahimi katsoi joutuneensa turvattomaan tilaan, koska Valtaoja käytti esimerkeissään N-sanaa siteeratessaan alkuperäisiä ilmauksia. Tuohtuneena Ebrahimi esitti Valtaojalle ”call out” vastuunottohaasteen. Kaikki tämä on intersektionaalisen woketismin kielipeliä.
Muutamassa minuutissa Ebrahimi uhriutui ja odotti ilmeisesti alistumista ja anteeksipyytelyä Valtaojalta.

Sannikan tv-ohjelma oli mielestäni kulttuuriteko. Ehkä ensimmäistä kertaa saatiin seurata tilannetta, jossa intersektionaalinen fraseologia ja toimintatapa suunnattiin maan johtavaa suvaitsevaisuuden puolestapuhujaa vastaan. Valtaoja leimattiin valkoiseksi ja etuoikeutetuksi mieheksi, joka edustaa valtaapitäviä. Itse Renaz Ebrahimi luokitteli itsensä ruskeaksi naiseksi, joka on heikommassa asemassa. Väite oli järjenvastainen. Suomessa Renaz Ebrahimi on voinut käydä koulua ja olisi voinut opiskella myös tähtitiedettä Valtaojan tapaan.

Mikäli ulkonäkö ratkaisisi, olisi nuori ja kaunis Renaz Ebrahimi mielestäni selkeästi paremmassa asemassa kuin Esko Valtaoja, joka edustaa jo  ikämiehiä. Silti Ebrahimi katsoi olevansa syrjitty. Kysymys on enemmän uhriutumisesta kuin vakavasti otettavasta sorrosta tai rasismista.

Poliittinen korrektius ja kielletyt sanat ovat tulleet näkyvästi myös Suomeen. Kun kaikki on rasismia, kohta mikään ei ole rasismia. Ylikuumentuneen rasismikeskustelun vahingollisin seuraus on se, että se vie pohjaa arkiselta tasa-arvotyöltä ja hiljaiselta syrjinnän vastaiselta työltä.

Toivoisin, että Renaz Ebrahimin kaltaiset lahjakkaat yksilöt pyrkisivät mieluummin omalla työllään ja tieteitä sekä taiteita harjoittamalla poistamaan ennakkoluuloja ja edistämään tasa-arvoa. Intersektionaalinen kulttuurivallankumous lupaa uutta alkua vuodesta nolla, mutta se ei ole totta. Taantumuksellisten cancelloinnit ovat kuin julkiset pieksemiset Kiinan kulttuurivallankumouksen vuosina. Vapauden ja demokratian kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Intersektionaalisella ja feministisellä analyysillä on paikkansa, samoin kuin post colonial critisism -tyyppisellä tarkastelulla. Niiden perusteella syntyneet vahvat poliittiset ismit ovat kuitenkin menettäneet merkittävän osan analyyttisestä järjestään; ne ovat muuttuneet ideologiaksi. Tällaisiin ismeihin hurahtamista pidän demokratialle haitallisena. Erityisesti niin kutsuttujen etuoikeutettujen vaientaminen vaikkapa turvallinen tila (safe space) -periaatteella on sananvapaudelle tuhoisaa.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Kun humanistina tunnettua Valtaojaa vastaan hyökätään siksi, että tämä esittää analyyttisen kommentin n-sanasta, ollaan siirrytty absurdin tuolle puolen. Suurta yleisöä ajatellen Ebrahim ampui omaa ideologiaansa polveen, sillä Valtaoja ei ole henkilö, josta saisi ääripään edustajaa millään logiikalla.

    Nähdyn perusteella Ebrahimin oma ideologia näyttäytyy ääripäänä, joka sisältää suvaitsemattomia piirteitä. Mistä tahansa sanasta, ilmiöstä tai niiden merkityksestä on lupa puhua ja analysoida niitä. Eikä tämä ole riippuvainen siitä, minkä värinen henkilö on analysoimassa ja puhumassa. Kyse on todellakin siitä, miten sanoja käytetään. Esimerkiksi n-sanaa ei ole syytä käyttää nykyään käytännössä missään yhteydessä paitsi juurikin esimerkiksi silloin, kun havainnoidaan sanojen merkitystä ja kontekstia tai niiden historiaa. Silloin ääneen lausuttu sana ei ole latautunut eikä siitä ole mitään syytä loukkaantua.

    Sivuhuomiona Ebrahim piti DJ-keikan Pasilan linkkitornista syyskuussa, jossa soittamissaan kappaleissa esiintyi n-sana 57 kertaa ja naista halventava h-sana 99 kertaa. Jonkun logiikan mukaan tämä juuri todistaa Valtaojan pointin: sanojen loukkaavuus riippuu kontekstista.

    https://twitter.com/agxi_jr/status/1462608295873728512

  2. Meillä saa kuitenkin olla suvaitsevaisesti uskossa, että yksi kansanryhmä on evankeliumin julistuksella Isästä Perkeleestä, vai onko siitä sanouduttu irti?

    TV ohjelmista puheen ollen, Puoli seiskassa oli teologi-journalisti Heinimäki vieraana. Hyvin suvaitsevaisena.
    Hän kertoi ihailevansa Martin Luther Kingiä ja Muhammed Alia. Sillä perustella, että he taistelivat orjuutta vastaan. Huomion arvoista oli myös se, että Martin Luther King oli pappi. Heinimäki oli hyväksynyt heidät, koska heillä oli hänelle mieluisia tekoja. Tämän päivän ajattelun mukaan.

    Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin huomioida se seikka, että myös se suuri joukko, joka ei hyväksynyt orjille vapautusta, olivat kristittyjä, jotka Paavalillisesti uskoivat, että jokaisen tulee pysyä sillä paikalla mihin on syntynyt, oli sitten orja tai vapaa.

    Jos väitetään, että musta ja valkoinen eivät liity uskonolliseen ajatteluun, on se valhe. Kun puheena on hyvä ja paha, on paha aina tumma ja hyvä valkoinen. Yö on pimeä ja päivä valoisa. ” Duoteismi on uskoa kahteen, yleensä jollain tavalla vastakkaiseen, mutta samanarvoiseen (toisiaan tasapainottavaan) jumalaan ”

    Siis uskoa kahteen jumalaan, joista Kristillisesti ajateltuna hyvä, eli valkoiset lopussa voittaa. Valon lapset päihittävät pimeyden lapset.
    Tämä on tietysti valkoisen rodun itsensä ylentämistä, ja sanaa vahvistetaan kertomalla sen olevan Jumalan sana.

  3. Lisäys edelliseen.

    Vaikka niin sanotut pimeyden lapset tarkoittaa tietysti myös niitä valkoisia jotka pimeisiin puuhiiin ja toimiin itsensä alentavat, on se kuitenkin oikaistu tai kierretty
    tarkoittamaan ihonväriä, koska siitä on ollut erittäin suuri hyöty ja se on ollut helppo juttu, kun pahaa on pitänyt tunnistaa ja lähteä tappamaan.

    Ja tottakai tämä on valkoisten luoma epistola, ja itsensä ylentäminen.

    • Sehän siinä niin kummallista oli. Ebrahim on otettu Suomeen aikoinaan pakolaisena kotimaasta. Nuoresta saakka hän on saanut osakseen kaikkea hyvää suomalaisilta. Vastapalveluksena hän osoittaa vihaa ja halveksuntaa suomalaiselle Esko Valtaojalle, jonka sukupolven työlle hänenkin hyvinvointinsa perustuu.

      Ehkä Valtaoja on etuoikeutettu, mutta YLE:n toimittaja Ebrahimi, joka esiintyi sorrettuna omasta mielestään, on yhtälailla etuoikeutettu sekä tämän hetken suomalaisesta näkökulmasta että historiallisesti. Suomesta ovat venäläiset vieneet suomalaisia orjiksi Ebrahimin esi-isien maahan Iraniin vielä 1700-luvulla. Sortajia ja sorrettuja löytyy kaikista etnisistä taustoista, harvalla on vain ”uhripääomaa”, vaan useimmilta löytyy myös yhteyksiä sortajiin ja tämän maailman epäreiluuksiin.

      https://www.tiede.fi/keskustelu/40015/ketju/isoviha_oli_kansanmurha

  4. Kettunen

    Tässä tilanteessa se tarkoitti sitä, että mustan ja valkoisen pitäminen Hyvän ja Pahan väreinä, on erittäin epäreilua. Epistä. Meidän ajattelussa valkoinen on hyvän väri, ja musta on pahan väri.
    Se näkyy kaikessa kuvallisessa ilmaisussa, mutta myös sanoissa. Pahuus kuvataan synkkänä mustana, pimeänä, likaisena, rumana, raakana. Kaikki hyvä kuvataan valkoisena, valoisana, kauniina, puhtaana. Kun nämä käsitykset liitetään myös ihmisten ihonväriin se saa aikaan tämän rasistisen tilanteen.

    Ja syyllinen tässä on tietenkin se valkoinen, joka nuo käsitykset on luonut omaksi edukseen, eihän kukaan tummaihoinen luo itsestään käsitystä pahaan edustajana.

    Meidän pitäisi ensin miettiä, että onko musta todella pahan väri, ja onko valkoinen väri ollenkaan, vai onko valkoinen pelkkä pohjaväri, joka kuvan aikaansaamiseksi peitetään väreillä. Ja valon aikaansaamiseksi on kuvaan maalattava varjoja, ja ne ovat tummia.

    (Loppu meni jo liian vaikeaksi sellaiselle, joka ei ole itse maalannut.)

    • En usko, että mustaan ja valkoiseen liittyvät kielikuvat ja käsitykset johtuvat millään tavalla eri ihmisten pigmentistä, vaan pimeydestä ja valosta sekä pimeyteen liittyvistä alkukantaisista peloista.

      On olemassa paljon erivärisiin ihmisiin liittyviä ennakkoluuloja, mutta mielestäni niitä ei kannata laajentaa koskemaan sentään tämän kaltaisia käsitteitä, jotka juontuvat selvästi aivan muualta kuin pigmentistä.

    • Ohjelma oli päätetty lopettaa jo kesällä eikä tämä jakso vaikuttanut asiaan millään tavalla.

      Ennen kuin vetelee otsikoista hätäisiä johtopäätöksiä, kannattaisi lukea myös koko jutun teksti.

    • Hyvä Antero S,

      Näihin selityksiin voi uskoa jos haluaa. Ihan kaikki mitä Yle tiedottaa ja lehdet kirjoittavat ei välttämättä ole totta. Ylellä on vahva historia erityisesti pätevien naistoimittajien ulos savustamisessa: Päivärinta, Ukkola, Sannikka. Osaltani tästä: Ugh!

    • Siitä ei seuraa, että spekulaatiosi olisi totta tai edes perusteltu. Spekulaatiosi perustuu pelkkiin arvailuihin.

  5. Sanoista : n-sana (todella nolo kiertoilmaisu), v-sana ja h-sana ovat tietynlaisten ihmisten ulosannissa arkipäivää. Niillä on vahva alistava ja moraalinen viesti. Mutta sanojen käyttö kertoo enemmän lausujansa sivistyksestä kuin kohteesta. Aikoinaan setsemän vuotias tyttäreni kysyi koulusta tultuaan : ”Äiti, mikä huora on, kun yksi poika sanoi sen minulle ?” Näitä sanoja käyttävät ovat ”pimeitä”.

  6. Suomeen tulee aikaan saattaa ”valvontakomissio” ja puhesyyllisyyslaki, jota on noudatettava, niin että saadaan aikaan tilanne, jossa voimme käräytellä tosiamme vääristä sanoista… Voi ihmistä, kuka meitä auttaisi, kun olemme aina sotaan valmiit, kun meitä sorretaan? Tiedämme kyllä omat oikeutemme ja vetoamme lakiin, mutta toisten oikeus ei meitä kiinnosta…

    ”Niinkuin kirjoitettu on: ”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.”

    • Yhdyn samaan raamatulliseen huokaukseen kanssasi Ismo.

      Ei meistä ihmisistä kukaan ole vapaa turmeltuneesta ja syntiin langenneesta ihmisluonnosta. Vain Jeesus Kristus voi pelastaa meidät vihasta, jota suuntaamme toisiimme, toisenlaisiin ja jopa itseemme.

Tepsa Pentti
Tepsa Pentti
Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.