Paratiisi vertauskuvana
Edenin Gan-puutarhan kirjaimien G ja N nimet ovat ’kala’ ja ’kameli’ ja muut merkitykset ovat mm. aidattu puutarha sanajuuresta, joka merkitsee yrttitarha, myös suljettu puutarha; viimeksi mainittu viittaa nuoreen siveään neitoon, jonka ’tarha’ on vielä suljettu, so. että neito on neitsyt. Tässä mielessä onkin mielenkiintoista, että sana geeni nykyhepreassa on myös gan ja että sukupuolta tarkoittava moderni latinan sana genus on selvästi samaa juurta. Genitalis oli roomalainen synnytyksen jumalatar. Suljetusta puutarhasta kerrotaan Laulujen laulun luvussa 4 jakeessa 12-14:
12. Mies: Rakkaani, valittuni! Sinä olet suljettu puutarha, lukittu tarha, sinetöity lähde,
13. paratiisi, jonka purojen äärellä kasvaa granaattiomenoita, monia maukkaita hedelmiä, hennaa ja nardusta,
14. nardusta ja sahramia, kanelia ja mausteruokoa ja suitsukepuita, mirhaa ja aloeta, kaikkein parasta balsamia.
15. Sinä olet puutarhan lähde, elävän veden kaivo, johon virtaavat Libanonin vuorten vedet!
Raamatussa kääntämättä jätetty paratiisin puutarhan nimi Eden merkitsee sananmukaisesti intohimoa, nautintoa. Sanajuurena on kiehumiseen viittaava ad josta johdetaan myös taipuisuutta ja pehmeyttä tarkoittavat adjektiivit.
Tässä mielessä kirjainsymbolit ovat kuvaavia: A:sta Ajin eli ’lähde, D:stä dalet eli kolmio, kieli ja N:stä nun eli kala. Piirroksina voisimme siis kuvata intohimoa soikiolla, joka vastaa sekä lähdettä, silmää että kalaa ja soikion yläosaan voimme piirtää pienen kolmion ja hieroglyfi kuvaamassa intohimon lähdettä on valmis.
Huomattavaa on myös, että Vanhan testamentin Laulujen laulussa esiintyy myös varsinainen sana Paratiisi, Pardes,’, jonka juuri ei ole kuten luulisi kreikan paradeioksessa eikä hepreassa vaan sanskritin sanassa paradeca, joka merkitsee talon lähellä olevaa puutarhaa.
Paratiisi-kertomuksessa ’elämän puu’ kääntyy myös ’elämän sauva’ ja kun se seisoi ’keskellä paratiisia’ eli ’intohimon kaivoa’, lähdettä tai puutarhaa ja kasvoi rypäleen muodossa ’hedelmiä’ joita vastaavat sanat viittaavat myös heprean sanaan ashka (kives) ei ole vaikea ajatella, mitä vertauskuvastolla on tarkoitettu. Esim. käärme on phallokseen, siis elämän sauvaan’ liittyä energia, joka tuon sauvan saa kasvamaan kun intohimon kaivon vesi lämpiää.
Heteropari, mies ja nainen, niin kuin alusta ollut on, nyt on ja aina. Kerran taivaassa vietetään häitä, sulhasen ja morsiamen. Miten tähän liittyy lupaus siitä, että kerran käärmeen pää murskataan?
Seppo esittelee tässä sanoja.
Kysymys ei liity blogiini.
”Seppo esittelee tässä sanoja.”
Enköhän esitele vähän muutakin kuin pelkkiä sanoja. Jos ne jäävät Sinulle vain sanoiksi niin en voi auttaa.
Mulle tulee mieleeni koulukaverini Baddingin laulu Paratiisi.
Heprean gan on ”puutarha”, mutta kreikaksi se on käännetty sanalla ”paradeison” 1.Moos. 2:15 ja jakeissa 3:23-24 gan ’eden, Edenin puutarha on käännetty paradeisos tes tryfes, ”kukoistuksen puutarha”.
Paratiisi sanan tulo on lähempää kuin yllä viitattu kaukaisempi samanjuurinen sana sanskritista. Se on vanha persialaisen sanan ”pairi-daeza”, ”suljettu aitaus”, sittemmin ”puisto” tai ”puutarha”, kautta lainaksi tullut.
Jaha Matias toisti sanomani mutta tunsi tarvetta panna pikkuisen paremmaksi. Itse symboliikkan ei ottanut kantaa.
Mielenkiintoinen esimerkki testin tulkinnasta, jolla ei ole mitään tekemistä itse asiasisällön kanssa.
Perinteis-konservatiivinen ’asiasisältö’ saattaa perustua tekstin väärään tulkintaan. Eli mitäs jo asiasisältö onkin juuri kuvailemassani.
Raamatun syvyys tulee esiin sen mieltä kiehtovista tulkinnoista. Henhgellisessä mielessä, lankeemus ja sen seuraukset nykyiselle ihmis-suvulle ovat kuitenkin se punainen lanka jota esim. Apostolit korostivat.
Jo ”Alussa” Ihmisen langeemuksen seuraukset tuottivat huonoa ”hedelmää”… Tästä harvemmin kuulee, mutta nykyinen maailma on seurausta Adamin ja Evan langeemuksesta. Miten pelastumme, lienee Raamatun koko kontekstin tärkein kysymys.