Ajankohtaista on pohtia suomen kielen päivän merkitystä. Voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi miettinyt suomen kielen kysymyksiä. Hän on antanut ajatuksia tälle kirjoitukselle ja näytelmälle Kivi kiveltä, joka esitettiin 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa. Pääsiäisen yhteyteen kuuluneet virpomiset ovat olleet asioita, joissa kirjallinen luovuus näyttäytyy.
Mikael Agricola on pohtinut murteita ja suomen kieltä. Virpominen on toiminnallista: – Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka tai – Virpoin, varpoin, tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Mie virvon viisahaksi, taputtelen taitavaksi. Näin mie tänne tullessain: kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, siulle vitsa, miulle palkka.
Mikael Agricolaa on arvostettu Suomen lipun nostoin. Hän on miettinyt kirjoituksiinsa tulevien sanojen suomenkielisiä vastineita, tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sanat påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα ovat suomen kielellä pääsiäinen.
Suomen kieltä käytetään puheenvuoroissa, jotka ovat joskus kiihkeitä. Käy usein niinkin, että paikallaolijat keskustelevat keskenään, vaikka pelisäännöt ovat olemassa. Kysymykset ja vastaukset eivät aina kohtaa. Äidinkieltä käytetään tavallaan väärin.
Asioita seuraavat pohtivat palvelujen laatua. Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on kehitettävä rahoitusta oikeudenmukaisesti ja kattavasti. Perustuslain mukaan valvotaan ratkaisuja yksiselitteisesti.
Kysymykset ja vastaukset ovat yhteydessä siihen, millä tavoin kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Vaikeahko on usein vastata kysymyksiin, jotka eivät tue omia arvoja ja asenteita ja ylittävät vaadittavan kokemuksen ja tieteellisen tietotaidon. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan toimintoja seurataan valppaina. Veroparatiisikeskustelut kiinnostavat.
Mikael Agricola on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden vastauksia. Uskonpuhdistus on siitä esimerkkinä. Hänen toteuttamansa uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu tuntemaan. Hänen esittämänsä kristillinen sanoma on tunnettu kirkon palveluista ja kouluopetuksesta. Mitä hän sanoisi kouluissa esitettävistä virsistä, joista on keskusteltu vilkkaasti?
Huolella on mietittävä erilaisissa välitystehtävissä olevien henkilöiden ominaisuuksia tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Työmarkkinakysymysten ratkaisuissa tämä on tärkeää. Aiheellista on kysyä, mitä esillä olevat ilmaisut tarkoittavat. Onko tarkoitus se, että asiat tulkitaan vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot?
Mikael Agricolan tietoja ja taitoja tarvittiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä kiistoja aikoinaan ratkottiin. Asiat käsittelivät rajakysymyksiä. Neuvotteluissa kysymykset ja vastaukset menivät samaan suuntaan.
Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden välisessä kanssakäymisessä on toimittava rakentavasti. Millä tavoin hän näkisi ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kriisit ja niiden syyt? Ongelmaisissa asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti ja kuunneltava eri tahoja. Keskustelukulttuurin laatua on arvioitava jatkuvasti.
Kun ratkaistavissa kysymyksissä saadaan aikaan neuvottelutulos, on varmistettava, että ongelmat eivät puhkea uudelleen. Miten hyvin on onnistuttu tässä toiminnassa?
Mikael Agricola on näyttänyt, että tarvitaan syvällistä ajattelua yhteiskunnan kulttuurin ja toiminnan kehittämisessä. Hän on pohtinut sitä, mitkä asiat on hyvä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.
Mikael Agricola on saanut ymmärtämään, mikä on lukemisen hyötyarvo. Hän on luonut pohjan kulttuurin tuotoksille, jotka ovat lainattavissa kirjastoista. Kirjastoja on lakkautettu, mikä on heikentänyt kirjastoille asetettuja kulttuuritavoitteita.
Mikael Agricolan toiminta suomen kielen hyväksi on osoittanut, että omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri sivistävät. Hän oli kielitaitoinen henkilö. Kielitaidosta oli ollut hyötyä liikuttaessa ulkomailla. Kielten osaamisen taito on arvokas pääoma. Ajankohtaista on ratkaista pakolaisten kotouttamiskysymyksiä.
Mikael Agricola olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehityksestä. Hän pääsisi kuitenkin nopeasti eroon ihmettelystään, sillä hän miettisi varmaan tarvittavia uudissanoja tietoviestintää varten.
Mikael Agricola ihmettelisi sitä, kun suomenkieliset sanat vaihdetaan herkästi vieraskielisiin ilmauksiin. Hän miettisi sitä, miksi tuttu Posti muutettiin Itellaksi ja ilahtuisi, kun Itellasta tuli taas Posti, jota käytetään ennakkoäänestyspaikkanakin.
Mikael Agricola olisi huolissaan, kun kirjeiden kirjoittaminen on laantunut. Kirjeitä ei viedä enää paljonkaan postiin. Tämä kertoo viestinnän muutoksista. Eduskunnassakin on näpräilty laitteita, että toimintaan on jouduttu puuttumaan.
Kirjoittajat toivovat, että heidän ajatuksiaan luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Mikael Agricolakin on miettinyt kirjoittamiensa tekstien kiinnostavuutta, sillä hän luonut aivan uutta kulttuurin sisältöä suomen kielen avulla.
Kun keskustelua käydään luovasti, kiirehtimättä, se tuottaa parhaat tulokset. Kokouskeskustelut ja raportit olisivat toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. On pohdittava, millaista suomen kieltä viljellään ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Suomen kieli on säilyttänyt asemansa, minkä hyväksi Mikael Agricolakin on aikoinaan ponnistellut.
Romanien kansallispäivää
Mikael Agricolan päivää, suomen kielen päivää.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Herätysliikkeiden virheitä ja syntejä? Kuka meistä on virheetön, synnitön? Voivatko herätysliikkeet ylipäätään puida toistensa syntejä?
Kiinnitin huomiota samaan ilmaisuun ”Karhumäki ja Korteniemi osallistuivat herätysliikkeiden virheitä ja syntejä koskevaan paneelikeskusteluun.”
Oliko päivillä paneelikekustelua koskien myös kokonaiskirkon synteja ja virheitä?
Jos siis tarkoitus oli ruotia toisten syntisyyttä.
http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4049/jarjestojohtajat_suhteet_kirkkoon_hyvat_median_antama_kuva_ei_vastaa_todellisuutta
Tuossa uutisessa on toivon näköaloja, joiden toivon toteutuvan.
Vuosi 2014 on kirkossamme Jumalan valtakunnan läpimurron vuosi.
Jeesus Kristus on Herra, myös kirkossa ja ennenkaikkea siellä.
http://www.reijotelaranta.fi/etusivu/korttilaiset_rukousvammaisia_-_viideslaiset_lakihenkisia/?session=11471649
Tässä vielä yksi linkki, joka kertoo tapahtumasta.
Olen ollut havaitsevinani, että raamattuopistolaiset eivät ole niin ahdasmielisiä esimerkiksi naispappeuteen suhtautumisessa kuin SLEY ja Kansanlähetys. Pitäneekö paikkansa?
Samaa olen havannoinut, eivätkä ole niin nenu kiinni tunnustuskirjassa mitä SLEY eivätkä niin Räsäs keskeisiä.
Kyllä meitä körttiläis-heränneitä on mukana sekä viidesläisten että heränneiden joukossa. ”Ulkopuolisten” ajattelu luokittelee joskus liian ahdasmielisesti joko-tai akselilla. Iloitsen suuresti Herättäjä-yhdistyksen sekä kansanlähetyksen, raamattuopiston, SLEY:n toiminnasta kirkossamme.Kuitenkin kotiseurakunta on tärkein, oli siellä meihiä tai naisia pappeina. Kunhan sanaa julistetaan!
SLEY:n ja Kansanlähetyksen johto ajattelevat naispuolisista pastoreista eri tavalla kuin useimmat seurakuntalaiset. Valitettavaa.
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen edustajana mukana oli teologian opiskelija Joona Korteniemi edusti VAIN itseään, EIKÄ vanhoillisuuslestadiolaiskristikansaa.
P. Kivelä edustaa K24-palstalla vain itseänsä, ei lastadiolais-seuraväkeä. Hyvä niin. Ehkä VL-liike vielä avautuu näkemään kristinuskoa muuallakin kuin vain laestadiolais-yhteyksissä.