Miten mennyt vuosi on muuttanut maailmaa? Uutistoimistot ja sanomalehdet ovat pikakelanneet vuoden tapahtumia. Verkkokalvolle ja muistiin on jäänyt lähinnä yksi suuri jälki. Covid 19-pandemia on jättänyt alleen metsäpalot, Beirutin räjähdyksen, USA:n presidentinvaalit ja Brexitin.
_ _ _
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Syy-seuraus -suhteita on kuitenkin mahdollista nähdä, vaikka kausaalisuus on mutkallista. Asioihin vaikuttavat monet taustamuuttujat. Siksi on laskettava eri asioiden yhteisvaikutuksia. Ihminen esimerkiksi ei toimi aina ennakoitavalla tavalla. Joka tapauksessa tulevien vuosien kausaaliketjut ja taustasyyt ovat jo olemassa.
SITRA julkaisi vuosi sitten Megatrendit 2020-raportin, noin 70 sivua. Sen pääviesti kuuluu, että ekologisella jälleenrakennuksella on kiire. Tähän liittyviä megatrendejä ovat seuraavat neljä: väestö ikääntyy, verkostomainen valta voimistuu, teknologia sulautuu kaikkeen ja talous hakee suuntaansa.
Näiden taustalla on kasvavia globaaleja riskejä, kuten finanssikriisi, kyberuhat, terrorismi, sisällissodat, globaalit muuttoliikkeet, eriarvoisuuden ja mielenterveysongelmien kasvu, populistien ja itsevaltiaiden valtaan nousu sekä luonnon ääri-ilmiöt – jollainen on myös covid 19-pandemia.
Keinoksi vaikuttaa riskeihin SITRA nostaa tulevaisuuskyvykkyyden. Sillä tarkoitetaan tietämistä ja tekemistä, siis ennakointia ja oikea-aikaista toimintaa. Tätä opetellaan esimerkiksi valtakunnallisilla ja alueellisilla maanpuolustuskursseilla, joissa pääasia on yhteiskunnan kokonaisturvallisuus – eri yhteiskunnan tahojen yhteistoiminta siviili- ja sotilaallisten kriisien aikana.
_ _ _
Maanpuolustuskurssien kaikua olen kuulevinani pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhasen kolumnissa otsikolla ”Pahimpaan pitää varautua, sillä kriisissä ei voi luottaa poliitikkoon” (HS 31.12.). Hän toteaa, että virus on muuntautunut entistäkin tarttuvammaksi ja tappaa yhä kaikkialla Euroopassa. ”Pandemia osoittaa, miten tärkeää on strateginen ennakointi. Pahimpaan varautuminen on selviytymisen edellytys. Varautumista on myös se, että lait ovat valmiina ja toimintavalmiudet pohdittu ennalta. … Poliitikkojen olisi ymmärrettävä tieteen tulokset ja tehtävä niistä johtopäätökset, vaikka päätökset olisivat epäsuosittuja.”
…”Tiede ja demokratia löivät uudella tavalla kättä, sillä virologeista ja epidemologeista tuli keskeisiä vaikuttajia. Virologit joutuivat myös politikoimaan, sillä poliitikon dna:ssa on haluttomuus tehdä ikäviä päätöksiä. Edes ministerit eivät ole tottuneita eivätkä halukkaita aina ajamaan yleistä etua, vaan poliitikko painottaa jonkin tietyn ryhmän etuja.”
_ _ _
Listaan joitakin päällimmäisiä kokemuksia pandemiasta:
1. Covid 19 osoitti luonnon voiman ja sen, kuinka haavoittuva nykyinen verkottunut ja vapaaseen liikkuvuuteen perustuva maailma on.
2. Covid 19 on osa kasvavaa globaalien riskien kokonaisuutta. Riskit liittyvät toisiinsa: kulutus, ilmastonmuutos, ekosysteemien laajamittainen heikennys ja tuhoaminen (genocide -luonnonsurma) sekä antibioottiresistenssin kasvu lisäävät uusien, eläimistä ihmisiin siirtyvien tautien riskiä.
3. Kokonaisturvallisuus, varautuminen ja tietoisuus eri uhkista ovat tulleet aiempaa tärkeämmiksi.
4. Viruksen todellinen luonne paljastui vasta vähitellen ja siitä opitaan jatkuvasti uutta. Uusi tarttuvampi muunnos saattaa vielä pahentaa tilannetta, kuten Britannian nousevat tarttuvuusluvut osoittavat.
5. Virologien antama tieto on välttämätön perusta poliittisille päätöksille. Se osoittaa yleensä tieteen ja tutkimuksen merkityksen uusien uhkien torjumisessa.
6. Huolenpito ihmisistä ohitti talouden. Välinpitämättömyys ihmiskohtaloista olisi tullut poliittisesti kalliiksi.
7. Nyt talous kärsii ja sitä paikataan runsaalla velalla. Talousasiantuntijat varoittavat inflaatiosta, jolloin velanhoitokulut kasvavat. Viimeksi näin teki Olli Rehn (HS 31.12.). Lyhyellä aikavälillä pandemian selättäminen laittanee talouden kasvuun.
8. Covid 19 on lisännyt eriarvoisuutta. Siksi huomio tulee suunnata köyhiin ja työnsä menettäneisiin.
9. Pakollinen erossa olo on osoittanut ihmiskontaktien ja kosketuksen tärkeyden. Ihmissuhteita kannattaa vaalia.
10. Seurakuntien kokoontumiset on peruttu ja tilaisuudet siirretty internetiin. Uskon tuomaa turvaa ja yhteisöllisyyttä on kaivattu kuten aiemminkin poikkeusaikoina.
_ _ _
Globaalisti yhdessä koettu pandemia ja parhaillaan alkava rokottaminen lisäävät toivoa siitä, että ihmiskunta voi koota voimansa yhteistä uhkaa vastaan. Tosin esiintyi myös kansallista itsekkyyttä. Italia uhkasi jäädä kevään pahimmassa vaiheessa yksin. Myös suojavälinekauppaa käytiin alkuvaiheessa viidakon lakien mukaisesti. Kaiken kaikkiaan yhteiset toimet rokotteiden ja tukien saamiseksi esimerkiksi EU:n tasolla kuvaavat halua ja kykyä toimia yhdessä. Samalla jotkut epäilevät yhteisen velanoton merkitsevän EU-federalismin syvenemistä.
Joka tapauksessa eri maiden yhteiset toimet herättävät toivoa kyvystä ja halusta yhdistää voimat myös ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen Pariisin sopimuksen mukaisesti.
_ _ _
Vuosi sitten (29.12.2019) kirjoitin tähän blogiin otsikolla ”Kymmenes vitsaus – vastako sitten käänne?” Kysyin, mikä saisi ihmiskunnan lopulta toimimaan luonnontuhon kääntämiseksi. Viittasin Raamatun kertomukseen Egyptin vitsauksista. Yhdeksän vitsausta ei kääntänyt faraon päätä, mutta kymmenes vitsaus teki sen. Kaikki Egyptin esikoiset kuolivat. Heprealaiset pysyttelivät sisätiloissa ja säästyivät. Viittaako kertomus pandemiaan? Joka tapauksessa sen jälkeen maan johtaja oli valmis nöyrtymään ja antamaan kunnian Jumalalle.
