Salolaisten ja uusikaupunkilaisten nuorten vaalikokemuskyselyn vastauksista selviää, että suurin merkitys äänestysaktiivisuuteen on nuoren omalla ja perheen osallistumisella seurakunnan toimintaan. Kaupunkien ylimääräisissä seurakuntavaaleissa sovellettiin 16-vuoden äänioikeusikärajaa jo vuonna 2009.
Mitä aktiivisempi nuori ja nuoren perhe oli seurakunnassa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä nuori äänesti seurakuntavaaleissa 2009. Yli puolet kyselyyn vastanneista, jotka ilmoittivat perheensä osallistuvan seurakunnan toimintaan usein, äänesti. Suurin merkitys äänestysaktiivisuuteen on kuitenkin nuoren omalla aktiivisuudella.
Kyselyssä selvitettiin myös ehdokkaan valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Tärkeintä nuorille oli, että ehdokas oli heille entuudestaan tuttu (53,8 %). Toiseksi tärkeintä olivat ehdokkaan arvot (46,2 %) ja kolmantena ehdokkaan ikä (30,8 %). Uskonnollista taustaa merkittävänä piti vain noin yksi kymmenestä (7,7 %).
Nuorista lähes puolet (42,3 %) olisi kaivannut lisätietoa vaaleista. Joka toinen vastaajista ilmoitti (49,4 %) ilmoitti äänestämättä jättämisen syyksi, ettei tuntenut ehdokkaita.
Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipisteen opiskelijat Linda Raitisto ja Heidi Tirkkonen keräsivät Nuorten Keskus Ry:n toiveesta tietoa salolaisten ja uusikaupunkilaisten nuorten vaalikokemuksista. Tietoa hyödynnetään nuorten aktivoimisessa valtakunnallisessa marraskuisessa seurakuntavaalissa.
Kysely tehtiin internetissä. Vastaajat olivat Uudenkaupungin lukiosta ja ammattioppilaitoksesta, Salon lukiosta ja ammattioppilaitoksesta, Halikon lukiosta, Perniön lukiosta. Kyselyyn vastasi 222 nuorta. Heistä suurin osa (87,8 %) oli vuonna 1991–1993 syntyneitä.
Ilmoita asiavirheestä