Tasa-arvo ,tuo sana,joka on tullut yhä useammin vastaan Suomalaisessa yhteiskuntakeskustelussa,jonka ihmiset mieltävät olevan hyvää tarkoittavan.Yhä useammin se kytketään pyrkimyksiin ajaa omia päämääriä,useimmin joko poliittisia tai seksuaalietiikan muutoksia.Sen sanan uskottavuus kärsii ,kun sama ihminen kirjoittaa sydämen lämmöllä ”hänen” mielestä uhreista,joille pitää saada tasa-arvoista kohtelua ja parin päivän päästä ,toinen ihmisryhmä saa kuulla epäihmisarvoista arvostelua,rienaavin otsikoin.
Tasa-arvo on myös ihmeitä tekevä sana ,jolla kirjoitetaan historiaa uusiksi,ikäänkuin siinä sanassa itsessään olisi voima ja usein tasa-arvokeskustelussa löydetään syyllinen ja marssitetaan historiasta ihmisiä,jotka ovat syyllisiä ja toiset sankareita.Tasa-arvo on kuin jokerikortti jolla on voima,jota ei voi kukaan kieltää tai sanoa että se on huonoa.
Seurakuntiinkin on talutettu tasa-arvo työkaluksi ja sitä on yritetty raamatun opetuksiin sopeuttaa ja esim. Ruotsissa jo menty niin pitkälle ,että Isä meidän rukouksesta poistettu sana ” Isä ”.Usein mennään tasa-arvon soveltamisessa raamattuun niin pitkälle ,että ainakin välillinen opetus menee jo raamatun sanan yli ja ohi eli mennään todella heikoille jäille,kun opetetaan jotain mitä raamattu ei opeta.
Jumala on parhaaksemme antanut meille ilmoituksen maailman luomisesta maailman loppuun(mooses-ilmestyskirja) ja siinä kokonaisuudessa on kerrottu ihmiskunnan historia ja tulevaisuus aina maailman loppuun saakka ja Jumalan tahto ja suunnitelma on sisällytetty tähän.Kun uskomme tähän suunnitelmaan ,uskomme silloin myös pahan ja pahan suunnitelman,raamatun sanan valossa ja tiedossa,jonka voimme uskossa ottaa vastaan.
Jumalan suunnitelma,luomisjärjästys ja rakkaus ei sisällä tasa-arvoa,joten on turha yrittää tehdä Kaikkivaltiasta täydellistä Pyhää Jumalaa Luojaa meidän keksimien määritelmiin mukaiseksi.
Kun Aadam ja Eeva lankesi syntiin,ensin Eeva sitten Aadam.Miten me toimisimme tässä tilanteessa Jumalana,
Kysyisimme kuka söi ensin,kuka aloitti riidan?
Joku kysyisi ,tulkaa tänne selvitetään asia yhdessä.
Mutta Jumala kutsuikin Aadamia,missä sinä olet? Oliko Jumala tasa-arvoinen – ei,vaan Jumala on asettanut miehelle vastuun perheestään.Jumala teki Aadamille Eevan avuksi ,joka osoittaa miehen tarvetta apuun,vaillinaisuutta.Jumalan rakkaus ei erottele miestä tai näistä.
Avioliittoon ,miehen ja naisen suhteeseen tasa-arvo sopii erittäin huonosti Jumalan suunnitelmassa,sillä Hän on antanut paljon korkeammat tavoitteet ,sille liitolle,jota raamattu vertaa Kristuksen ja seurakunnan suhteeseen ja ne arvot on ”rakkaus ja kunnioitus” .Useisiin pariskuntiin tutustuttua, joilla yhteistä avioliittoa takana 60 jopa 70 vuotta ,sieltä tulee sen avioliiton siunauksen salaisuudet,anteeksianto,rakkaus ja kunnioitus .Tasa-arvo ei tuo kristilliseen avioliittoon mitään hyvää ,mutta pahaa se voi tuoda ,vaatimuksineen yrittää rikkoa Jumalan luomisjärjästystä.Vanhemmat pariskunnat eivät edes mieti näitä,mutta nuorille tämä on tässä ajassa haaste.Miehen tulisi rakastaa vaimoja kuten Kristus rakastaa seurakuntaa,joten on aivan selvää että haaste Jumalan Sanan edessä miehillä on kovempi ja naisen tulee olla miehelle alamainen ja kunnioittaa miestä.Kummallekin on Jumala on antanut tehtävän ja kummallakaan ei ole oikeutta vaatia sitä toiselta vaan on Jumalalle tilivelvollinen,sillä Jumalan tahto ja käskyt ovat ”vanhurskaudeksi Kristukseen”,kuten paavali kirjoittaa Timoteukselle,,tasa-arvo tuo vaatimukset,jotka johtaa toisten ”poliiseiksi” valvomaan miten toinen tekee.Rakkaus on joka muuttaa yhteiskuntaa ,kuten lähetystyössä,siellä parannetaan usein naisten ja lasten asemaa,kun miehet ei kanna vastuutta. Lain edessä miehet ja naiset ovat joskus samalla viivalla joskus eri viivalla,mutta meidän on turha yrittää vääntää tasa-arvoa Jumalan suunnitelmiin Jumala on tehnyt naisen ja miehen omaksi kuvakseen ,mutta erilaiseksi ja Hän on rakastanut meitä niin paljon että antoi ainoa poikansa,että ei yksikään hukkuisi.Ihmisen paras paikka on se kun löytää Jumalan suunnitelmassa sen osan minkä Hän on tarkoittanut. Ei siinäkään ollut tasa-arvoa,kun Jumala teki naisen paljon kauniimmaksi kuin miehen,mutta siihen on tyytyminen.
Fariseukset ihmettelivät, että miksi Jeesus teki mitä teki, vaikka ne olivat heidän mielestään selkeästi kirjoitusten ja lain vastaisia tekoja…
Niin kyllä, koska eivät tunteneet kuitenkaan niin kirjoituksia, jotka todistivat Hänestä. Jeesus ei tullut sanojensa mukaan yhtään lainpiirtoa päästämään. Hänessä oli kaikki, kymmenen käskyä on yhä voimassa ja pitää elämän kunnioitusta yllä.
Olivatko kuitenkaan?
”Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: ’Opettaja, mikä on lain suurin käsky?’ Jeesus vastasi: ’Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.'” Jeesuksen opetus on, että lain käskyt ovat painoarvoltaan erilaisia. Kun on valittava, noudattaako ’lain pienintä piirtoa’ vai ’lain suurinta käskyä’, luulisi vastaiksen olevan ilmiselvä. Näin ei fariseuksille kuitenkaan aina ollut. Mausteiden kymmenyksiä mitattiin tarkasti, mutta ihmiskohtaloista ei piitattu.
Ihmiskohtalot ovatkin käskyjen keskiössä, kuten Jeesus opettaa, että heti Jumalan rakastamisen jälkeen on lähimmäisemme. MUTTA EI siinä merkityksessä, miten ne tätä nykyä on käännetty vastaan muuta Raamatun llmoitusta, jossa pitäisi hyväksyä kaikki ilmiöt ja ideologiat rakkauden nimissä. Rakkauden ja totuuden kori on yksi ja sama.
”pitäisi hyväksyä kaikki ilmiöt ja ideologiat rakkauden nimissä”
Eri tavalla ajattelevia ihmisiä pitää suvaita, vaikka olisimme kuinka eri mieltä heidän ajatuksistaan ja uskomuksistaan. Pahan tekemistä ei tarvitse suvaita. Jos haukumme ihmisiä heidän ajatustensa tai olemuksensa perusteella, se ymmärtääkseni katsotaan vihapuheeksi. Rakastaa voi ja hillitä itsensä vaikka ei tykkäisikään.
”Rakkauden ja totuuden kori on yksi ja sama.” Olen sitä mieltä, että se, jonka käsitys totuudesta alkaa painokkailla sanoilla: ”MUTTA EI” on ymmärtänyt totuuden väärin. ”’Jos voit?’ vastasi Jeesus. ’Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.'”
Aikaisempiin kommentteihin,olen ajatellut kristillisyydessä,että totuus ei yksin riitä vaan tarvitaan myös rakkautta ts. Rakkautta totuuteen.
Totuus on kristityille myös Jumalan tahto, kuten käskyt ja lait ,joiden päämäärä on rakkaus Kristuksen osallisuuteen. Ja kuten kari sanoi että eri lailla ajattelevia ihmisiä pitää suvaita tai tarkemmin rakastaa,sillä kukaan ei halua että toisen ihmisen maailmankuvaa mennään ”sörkkimään”mutta Jumalan sana tekee ihmisen syylliseksi ja Kristuksen nimen tähden kristitty on valmis ottamaan vastaan sen negatiivisenkin palautteen ,mutta rakkaudesta totuuteen ei voi luopua ja kristityn rukous tulisikin olla että minulla olisi rakkautta .
”Totuus on kristityille myös Jumalan tahto, kuten käskyt ja lait, joiden päämäärä on rakkaus Kristuksen osallisuuteen.” Unohtuiko lähimmäien tästä ajatelmasta? Ainakin hänet on visusti kätketty. On kuitenkin muistettava, että kohtaamme Kristuksen toisissamme. Liitän tähän itselleni tärkeät jakeet: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään (Matt. 18:20). – – – Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Matt. 25:40)”
Martti ajattelen,että uskossa tärkeintä olla,kuten ymmärrän Paavalin opetuksistakin,että olemme Kristuksen osallisuudessa ja siitä yhteydestä käsin rakastamme Kristuksen rakkaudella.
Miten ymmärrät tuon Kristuksen osallisuuden? Eikö se ole kuulumista yhdessä muiden kristittyjen kanssa kristilliseen kirkkoon, jota sanotaan ruumiiksi, jonka pää Kristus itse on, tai elävistä kivistä rakentuvaksi temppeliksi, jonka kulmakivenä Kristus on?
Kyllä ,ymmärrän sen noin,usko on kollektiivista,mutta se on myös samalla henkilökohtaista.Esimerkkinä Jesaja 43,joka on sanottu Israelin kansalle,mutta se voidaan myös ottaa henkilökohtaisesti.(Minä olen sinut nimeltä kutsunut…)Tästä aiheesta piti Sakari Korpinen mielestäni hyvän puheen Forssan lähetyshiippakunnan seurakunnassa ,löytyy lähetyshiippakunnan sivuilta osiosta saarnat.
Ihminen voi tulla kohdatuksi seurakunnassa Kristuksen rakkaudella,mutta eikö myös se Kristuksen rakkaus kumpua Kristuksen osallisuudesta ,kun Jumalan lapsi kohtaa arjessa ihmisiä.Uskon vahvasti siihen että Kristuksen osallisuus on ainoa joka tuottaa sitä rakkautta
jota Jumala tahtoo lähimmäisten parhaaksi.Uskonnoissahan tämä asia on niin että kun ihminen tekee hyvää niin hän haluaa jumalansa näkevän ja palkitsevan ne teot,mutta muistat varmaan viimeisellä tuomiolla Jeesuksen sanat kahdelle joukolle.
Osallisuus lienee sitä, että on osa jostakin. Kristuksen osallisuus on siis kuulumista osana Kristukseen.
Näinhän se on .Room 5 luku
Luku on rakenteeltaan kiinostava. Alkuosa puhuu pelastusvarmuudesta monikossa. Loppuosassa on vastakkain kaksi henkilöä, joista käytetään yksikkömuotoa: Aadam ja Jeesus. Kirjoitit edellä: ”Usko on kollektiivista, mutta se on myös samalla henkilökohtaista.” Valitsemasi tekstin pohjalta voisi ajatella, että pelastus on ’kollektiivista’ vaikka synti onkin ’henkilökohtaista’. Usein taidetaan ajatella aivan toisin.
Leeni Luukko,huomasin että jäi vastaamatta kysymykseesi.
Kyllä olen blogitekstin takana,tasa-arvo sanaa,sen merkitystä ja sen käyttöä suhteutettuna raamatun ilmoitukseen ,Jumalan luomisjärjestykseen asiaa rinnastan.Olisi ehkä hyvä avata mitä tasa-arvo kenellekin merkitsee?Kuten kirjoitin että jos ihminen on tasa-arvon kannattaja ja hän kuitenkin erottelee ihmiskohderyhmät eri arvoiseen asemaan,niin onko se tasa-arvoa ja mikä sanan ”hyvyys” tässä on ?
Eikö ole silloin kirves,jolla lyödään ja usein syyllistetään toisia.Vetosit piispan puheeseen ja luterilaiseen kirkkoon,piispan puheen sisällön tulkitsen kaiken hänen kannanottojen valossa,myös niin että toisaalle annetaan singaali tulevasta muutoksesta ja toiselle vetoomus muutostarpeesta,joka on paketoitu sovittelevaan sävyyn ”kaikille” sopivaksi.Teot ja puheet täytyy olla yhtä. Luterilaiseen kirkkoon vetoaminen onkin vaikeampi vastata,jos se haetaan äänestämällä tulos tai kirkon tunnustuskirjoista,joihin on helppo yhtyä.Kysymys on yksinkertaisesti siitä mikä on kirkon tärkein ohje,onko se raamattu ,joka on Jumalan ilmoitus vai ohjekirjanen jota voi muokata ”ajan hengen” mukaan.Kirja taantuvan tasa-arvon kirja sisältää raamatun vastaisten mielipiteiden lisäksi ,epätieteellisiä väittämiä,karkeimpana se että sukupuolia olisi muitakin kuin mies ja nainen.Tämä on täysin biologisen tieteen ja ymmärryksen ulkopuolella ja se on myös Jumalan ilmoituksen vastainen.