Kauppoihin on tullut jossain vaiheessa tuote, jossa lukee: Vehnän alkioita. Jos tuossa laatikossa on alkiot, niin jossain on säkki jyviä, joissa ei ole alkioita. Vaikka kumpaakin kylvää erikseen, kumpikaan ei idä eikä anna satoa. Samoin on kananmunien laita. Kun laitetaan munia hautomakoneeseen, niin joistakin munista tulee poikaset, mutta toisista ei tule. Pitää olla se pieni punainen pisko siellä kananmunassa ja siinä pisarassa on kokonainen kana tai kukko, koska valkuaisesta muodostuu se tipu ja keltainen osa on sen vatsan täytteenä.
Elämän ihme on siinä nähtävänä. Armo ja totuus yhdessä ei erikseen. Armo ja rakkaus ilman totuutta ei tuota hedelmää, koska siinä ei kuitenkaan ole sitä elämän salaisuutta. Jeesus oli Vehnän Jyvä, jossa oli molemmat osat. Totuudessa on elämä sen alku ja koko toteutus, armo on ravinnelisä, joka mahdollistaa juurtumisen. Kun armorikkaat armon ja rakkauden julistajat katsoisivat totuutta silmiin ja totuuden puhujat tulisivat armosta riippuvaiseksi, jotain uutta voisi syntyä ei ilman näitä molempia.
Joskus luin tiede julkaisusta, kuinka siittiö ja munasolu yhdistyvät https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hedelmöitys ja siinä kohdassa kun siittiö yhdistyy munasoluun tapahtuu jotain erikoista, jota voisi kuvata sähköiskuksi tai räjähdykseksi.
Olet osuut oikeaan, kun kuvasit, että ilman Armoa ja Totuutta ei synny hedelmää.
Elämän salaisuus ilmeneen myös siinä, että meidän kaikkien ihmisten alku on luotu Adamissa ja Evassa, eli minä olen ollut jo heissä ja aikanani syntynyt lihaan tuon Luomisen perustalta. Samoin on myös Hengen laita, sen alku on Kristuksessa, sillä ilman Kristusta ei ole mitään. Kristuksessa on siis myös minun Hengellisen syntymän alku.
Miten kaikki tapahtuu meidä silmiemme nähden ja korviemme kuullen? Se on merkillinen salaisuus. Mikä on lihasta syntynyt on liha ja mikä Hengestä syntynyt on Henki. Niinkuin ruumis tarvitsee leipää elääkseen, samoin Henki saa ravintonsa Jumalan Leivästä. Ei ihminen elä pelkästä leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka Jumalan suusta tulee.
Näin ollen ihminen tarvitsee ruumiin ravintoa ja Hengen ravintoa ollakseen Kristitty, mutta kaikki on alkuisin Jumalasta joka on syntynyt, ei luotu. Hänen tekonsa me olemme. Ihmeellinen on meidän Jumala, kaiken elämän alku ja ylläpitäjä.
Jos totuutta ei pian löydetä, niin armos suloistuttaminen ei rakenna kirkkoa. Kun viimeiset konservatiiviset äänet vaikenevat, niin lopuille ei ole kirkoille muuta käyttöä kuin konserttisaleiksi.
Niinpä… Elämme mielenkiintoista aikaa. Kaikki käy kuten on kirjoitettu. Sallithan seuraavan, sillä Herra itse pitää sanansa voimassa vaikka me siitä luopuisimme, mitä pimeämmäksi maailmassa menoo menee, sitä kirkkaammin Kristus loistaa:
”Voi Efraimin juopuneitten ylvästä kruunua ja sen kunnian loisteen kuihtuvata kukkaa, joka on kukkulan laella, viinistä päihtyneitten lihavan laakson keskellä!
Katso, Herralta tulee hän, joka on väkevä ja voimallinen, niinkuin raesade, rajumyrsky. Niinkuin rankkasade, väkeväin tulvavetten kuohu, hän voimalla maahan kaataa Jalkoihin tallataan Efraimin juopuneitten ylväs kruunu.
Ja sen kunnian loisteen kuihtuvan kukan, joka on kukkulan laella, lihavan laakson keskellä, käy niinkuin varhaisviikunan ennen kesää: kuka vain sen näkee, tuskin se on hänen kourassaan, niin hän sen jo nielaisee.
Sinä päivänä Herra Sebaot on oleva loistava kruunu ja kunnian seppele kansansa jäännökselle ja oikeuden henki sille, joka oikeutta istuu, ja väkevyys niille, jotka torjuvat hyökkäyksen takaisin porttia kohden.
Ja nämäkin horjuvat viinistä ja hoipertelevat väkijuomasta. Väkijuomasta horjuu pappi ja profeetta; he ovat sekaisin viinistä, hoipertelevat väkijuomasta. He horjuvat näyissä, huojuvat tuomioissa.
Sillä täynnä oksennusta ja saastaa ovat kaikki pöydät-ei puhdasta paikkaa!
”Keitähän tuokin luulee taitoon neuvovansa, keitä saarnalla opettavansa? Olemmeko me vasta maidolta vieroitettuja, äidin rinnoilta otettuja?
Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä!” –
Niin, sopertavin huulin ja vieraalla kielellä hän on puhuva tälle kansalle,
hän, joka on sanonut heille: ”Tässä on lepo; antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka”. Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla.
Niinpä on Herran sana oleva heille: ”Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä”, niin että he kulkiessaan kaatuvat selälleen ja ruhjoutuvat, että heidät kiedotaan ja vangitaan.
Sentähden kuulkaa Herran sana, te pilkkaajat, te jotka hallitsette tätä kansaa Jerusalemissa.
Koska te sanotte: ”Me olemme tehneet liiton kuoleman kanssa ja tuonelan kanssa sopimuksen; tulkoon vitsaus kuin tulva, ei se meitä saavuta, sillä me olemme tehneet valheen turvaksemme ja piiloutuneet petokseen” -sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä lasken Siioniin peruskiven, koetellun kiven, kalliin kulmakiven, lujasti perustetun; joka uskoo, se ei pakene.
Ja minä panen oikeuden mittanuoraksi ja vanhurskauden vaa’aksi, ja rakeet hävittävät valheturvan, ja vedet huuhtovat pois piilopaikan.
Teidän liittonne kuoleman kanssa pyyhkäistään pois, ja teidän sopimuksenne tuonelan kanssa ei kestä; kun vitsaus tulee niinkuin tulva, niin se teidät maahan tallaa.
Niin usein kuin se tulee, tempaa se teidät valtaansa, sillä aamu aamulta se tulee, tulee päivällä ja yöllä: totisesti, kauhuksi on tämän saarnan opetus.
Sillä vuode on oleva liian lyhyt ojentautua ja peitto liian kaita kääriytyä.
Sillä Herra nousee niinkuin Perasimin vuorella, hän kiivastuu niinkuin Gibeonin laaksossa tehdäkseen työnsä, oudon työnsä, ja toimittaakseen tekonsa, kumman tekonsa.
Älkää siis pilkatko, etteivät teidän siteenne vielä kiristyisi; sillä Herralta Sebaotilta minä olen kuullut hävitys-ja tuomiopäätöksen, joka on kohtaava kaikkea maata.
Kuunnelkaa ja kuulkaa minun ääntäni, tarkatkaa ja kuulkaa minun sanojani.
Ainako kyntäjä vain kyntää, kun olisi kylväminen, ainako vakoaa ja äestää maatansa?
Eikö niin: kun hän on tasoittanut sen pinnan, hän kylvää mustaa kuminaa, sirottelee höystekuminaa, panee nisunjyvät riviin, ohran omaan paikkaansa ja kolmitahkoista vehnää vierelle?
Hänen Jumalansa on neuvonut hänelle oikean tavan ja opettaa häntä.
Sillä ei mustaa kuminaa puida puimaäkeellä eikä puimajyrän tela pyöri höystekuminan yli, vaan musta kumina lyödään irti sauvalla ja höystekumina vitsalla.
Puidaankos leipävilja murskaksi? Ei sitä kukaan iankaiken pui eikä aina aja sen päällitse puimajyrällään ja hevosillaan; ei sitä murskaksi puida.
Tämäkin on tullut Herralta Sebaotilta; hänen neuvonsa on ihmeellinen ja ymmärryksensä ylen suuri. Jes.28