Salla Poropudas selvittää tuoreessa kasvatustieteen väitöskirjassaan Diakonia-ammattikorkeakoulun kirkon alan opiskelijoiden ammatti-identiteettiä opintojen alkuvaiheessa.
Tutkimuksen aineistona on 61 opiskelijoiden hengellistä elämäkertaa sekä Raamattua ja ammatillisuutta koskevia oppimistehtäviä. Aineistoa on tarkasteltu narratiivista lähestymistapaa hyödyntäen.
Vastausaineistoa on tarkasteltu seitsemään eri tyyppitarinan avulla. Ne ovat ”kristitystä kodista kirkon työntekijäksi”, ”rippikoulun kautta kirkon työntekijäksi”, ”kristitystä kodista kohti hengellistä kutsumusta”, ”kristityn kodin piiristä kirkon rivijäseneksi”, ”etsijän tie kirkon työntekijäksi”, ”kristityn kodin kasvatti vailla ammatillista varmuutta” ja ”ei-kristillisen kodin kasvatti vailla hengellistä varmuutta”.
Tyyppitarinat ovat yhdistelmiä opiskelijoiden omaelämäkerroista. Ne perustuvat autenttiseen aineistoon.
– Narratiivisessa tutkimuksessa on tyypillistä, että tutkija luo aineiston perusteella uusia tyyppikertomuksia. Niissä nousee esille erilaisia elämäntapahtumia, Salla Poropudas kertoo.
2010-luvun taitteessa kerätyssä aineistossa tyypillisin mallitarina on sankaritarina, jossa opiskelija on voittanut erilaiset haasteet ja löytänyt hengellisen ja ammatillisen varmuutensa.
Toisaalta joidenkin opiskelijoiden kertomus poikkeaa mallitarinasta. Tutkimuksen perusteella vahvin opiskelijan hengellistä varmuutta ja siten myös kirkon työntekijän ammatillista identiteettiä uhkaava tekijä on epävarmuus siitä, kelpaako oma usko kirkkoyhteisölle.
Kirkon alalle opiskelevien ammatillinen identiteetti rakentuu monista eri tekijöistä. Yksi niistä on koti.
– Oma kotikasvatus on ollut merkittävää. Samoin isovanhemmat ovat usein olleet identiteetin muotoutumisessa merkittävässä asemassa.
Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat olivat iältään noin 20–55-vuotiaita. Monilla oli oma perhe.
– Siksi opintojen alkuvaiheessa myös puolison ja oman perheen vaikutus identiteetin kehitykseen on tärkeää, Poropudas sanoo.
Merkittävää on myös opiskelijan yhteys omaa kotiseurakuntaan ja kokemukset siitä. Sen sijaan herätysliiketaustan merkityksestä ei Poroputaan tutkimuksessa saatu näyttöä.
– Jo aiempi tutkimus näyttää, ettei valtaosalla Diakin opiskelijoista ole herätysliiketaustaa. Tämä on voinut muuttuakin, mutta herätysliiketaustaisia opiskelijoita ei aineistossani ollut kovin paljon. Joitakin oli, ja sillä oli vaikutusta heidän elämäntarinoihinsa, Salla Poropudas kertoo.
Teologian maisteri Salla Poroputaan väitöskirja Kirkon työntekijän identiteettiä rakentamassa? tarkastetaan perjantaina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä