Radiotoimitus vastaa limboväitteisiin

Teologian tohtori Juhani Forsberg tyrmäsi eilisessä Kotimaa24:n haastattelussa radion hartaudet limboiksi. Kirkon tiedotuskeskuksen radiotoimituksen toimituspäällikkö Anneli Vartiainen vastaa kritiikkiin.

Vartiainen sanoo kuuntelevansa saarnoihin paneutuneen Forsbergin kritiikkiä tarkalla korvalla. Vartiaisen kanta on kuitenkin se, että Ylellä kuultavissa radiohartauksissa on paljon hyviä puhujia ja hienoja hartauksia.

Forsbergin mukaan radiojulistuksessa ei tiedetä, mitä on kristillinen puhe. Hartaudet ovat kirkollis-seurakunnallisia pakinoita. Papit eivät osaa kertoa tarinoita, vaikka he sitä yrittävät. Ne jäävät joutavanpäiväisiksi.

– Mediassa on valtavan iso yleisö. Joudumme miettimään, miten puhutaan niille, joille kirkollinen sisäpiirin kieli on vierasta. Jeesuskin käytti tarinoita. Yksi hartaus ei voi puhutella kaikkia. Pyrimme valitsemaan viikkoon erityyppisiä puhujia niin, että joka kuulijalle olisi edes muutama heitä puhutteleva hartaus, Vartiainen vastaa.

Forsberg kritisoi kirkollista puhetta myös lain ja evankeliumin saarnan puutteesta.

Vartiainen painottaa evankeliumin merkitystä radiohartaudessa. Hän myöntää, että synnistä puhutaan nykyisin vähemmän, mutta muistuttaa, että radiohartaudet peilaavat kirkkoa. Hartauksissa puhuvat kirkon työntekijät.

– Kristinuskon perussanoma on evankeliumissa, armossa ja vapaudessa. Sitä tämä aika erityisesti tarvitsee.

Vartiainen lisää, että ”laiksi” voisi katsoa myös esimerkiksi sen, mitä pahaa ihmiset saavat ahneuksissaan aikaan Jumalan luomistyölle.

– Kyllä esimerkiksi tästä puhutaan hartauksissa.

Torkin arvio ”hitusen piikikäs”

Kirkon tiedotuskeskuksen radiotoimitus kouluttaa Ylellä kuultavia radiohartauksia varten kaksi puhujaa jokaisesta suomenkielisestä hiippakunnasta vuosittain.

Anneli Vartiainen on tyytyväinen, että Helsingin Sanomat noteerasi piispa Matti Revon itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen saarnan. Puhetaidon opettaja Juhana Torkki kirjoitti lehteen saarnasta ankaran kritiikin.

– Ensimmäinen ajatus oli se, että mahtavaa, että kirkolla ja saarnalla on vielä niin paljon merkitystä, että sitä arvioidaan. Ovathan ne isoja julkisia puheenvuoroja.

Torkin arvion sävyä Vartiainen pitää ”hitusen piikikkäänä”.

– Mietin, oliko se paras mahdollinen. Hyvältä kritiikiltä odottaisin sitä, että hän olisi nostanut kirkkaammin esiin, mikä sitten olisi hyvä tapa tehdä saarna.

Anneli Vartiainen toteaa, että viime aikoina on puhuttu paljon esimerkiksi kirkon maineesta, ja toivoo, että nyt keskustelu hengellisestä puheesta voisi jatkua.

Lue myös: Forsberg: Olen kuullut huonompiakin piispojen saarnoja

Torkki nuiji Revon saarnan maan rakoon

Edellinen artikkeliKirkko puuttuu vihapuheeseen
Seuraava artikkeliLehteä syytetään konservatiivien syrjinnästä rikoslakiin vedoten