Hallituksen viharikoksia koskeva lainsäädäntöesitys huomioi uskontojen lisäksi myös vakaumuksen rikoksen vaikuttimena. – Tässä on haluttu, etteivät uskonnot olisi erityisasemassa vaan myös muunlaiset elämänkatsomukset voisivat olla peruste. Esimerkiksi ateistiset aatteet voisivat tulla kysymykseen, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntösihteeri Mirja Salonen.
Vakaumus on sanana niin ympäripyöreä, että se esiintyy jatkossa Salosen mukaan laissa eräänlaisena uskonnon vastinparina. Mikä tahansa vakaumus ei tee kannattajistaan kiihottamisrikossäännöstön suojaamaa kansanryhmää.
Myös rangaistusten koventamisperusteissa mainitaan nyt uskonnon ohella muun muassa vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, ihonväri ja vammaisuus. Aiemmin lista oli lyhyempi ja valtaosa ryhmistä huomioitiin vain rinnastuslausekkeessa.
– Ne mitä ei ole suoraan laissa mainittu, ovat jääneet vähälle huomioille lakia sovellettaessa. Näin on ollut esimerkiksi seksuaalisten vähemmistöjen kohdalla, sanoo Salonen.
Koventamispykälää voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, jos tekoon liittyy väkivaltaa tai ilkivaltaa. Uusi laki ulottaa koventamispykälän suojaamaan myös esimerkiksi valtaväestöön kuuluvaa asianajajaa, joka edustaa kiihottamispykälän suojaamaa kansanryhmää.
Viharikospykäliä voidaan soveltaa kansanryhmiä vastaan suunnatuissa rikoksissa, jotka ulottuvat uhkaamisesta tai solvaamisesta aina väkivaltaan saakka. Lakiesitykseen on aiemmasta poiketen kirjattu myös törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, joka koskee äärimmäisen vakavia tapauksia, kuten kehottamista joukkotuhontaan.
Salonen tyrmää verkkokeskustelussa esiintyneet väitteet, joiden mukaan uskonto olisi jätetty mainitsematta hallituksen lakiesityksessä.
Esityksen taustalla on EU:n puitepäätös ja Euroopan neuvoston tietoverkkosopimuksen lisäpöytäkirja.