Vanhoillislestadiolaiset kirkolliskokousedustajat ovat pyytäneet anteeksi, koska he äänestivät syksyn kirkolliskokouksessa sen puolesta, että parisuhteen rekisteröineille laaditaan rukous. Lestadiolaisuuden rippikäsityksen mukaan anteeksi voidaan pyytää syntiä, vääräksi koettua tekoa tai hämmennyksen aiheuttamista.
Kotimaa24 kertoi torstaina vanhoillislestadiolaisten kirkolliskokousedustajien pyytäneen anteeksi äänestyskäyttäytymistään kirkolliskokouksessa. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen puheenjohtajan Olavi Voittosen mukaan kaikki edustajat olisivat tulleet katumapäälle. Edustajia on tiettävästi yhdeksän.
Papin vaitiolovelvollisuudesta väitöskirjaa tekevä tutkijan Johannes Alarannan mukaan anteeksipyytämisessä ei ole mitään poikkeuksellista tai kummallista vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä.
– Se on perinteinen tapa lestadiolaisuudessa, jos kokee tekevänsä väärin. Jos kokee tehneensä virheen, on lähtökohtaisesti hyvä asia, jos jollakin on pokkaa toimia niin, itsekin liikkeeseen lukeutuva Alaranta sanoo.
Alaranta pitää kuitenkin poikkeuksellisena, että anteeksipyyntöjä on tehty niinkin julkisesti kuin liikkeen puhujain kokouksessa.
Vanhoillislestadiolaisten äänestyskäyttäytyminen kirkolliskokouksessa yllätti liikkeen kentän. Muu kirkollinen konservatiivirintama äänesti parisuhteensa rekisteröineiden rukousta vastaan.
Onko anteeksipyytäminen ollut nöyryyttävää?
Perinteisesti ripissä ripittäydytään synnistä. Kokevatko vanhoillislestadiolaiset kirkolliskokousedustajat siis tehneensä syntiä äänestäessään rukouksen puolesta?
– Sitä pitää kysyä heiltä itseltään.
Alarannan mukaan vanhoillislestadiolaiseen rippikäsitykseen kuuluu se, että voi pyytää anteeksi syntiä tai yleensä sitä että katsoo toimineensa väärin.
Myös sitä voi pyytää anteeksi, jos katsoo aiheuttaneensa toiminnallaan yhteisössä hämmennystä tai epätietoisuutta, mihin kirkolliskokousedustajat ovat Kotimaa24:n haastattelussa viitanneet.
Onko anteeksipyytäminen ollut kirkolliskokousedustajille nöyryyttävää?
– Jos itse olisin joutunut tällaiseen tilanteeseen, ei olisi helppo mennä sanomaan julkisesti, että päätös ja kaikki sen perustelut olivat vääriä.
Kotimaa24 ei ole saanut vahvistusta sille, että SRK:n johtokunta olisi vaikuttanut millään tavoin kirkolliskokousedustajien äänestyskäyttäytymiseen. Päinvastoin tämä on kiistetty. Sen sijaan SRK:n johtokunta on yksimielisesti katsonut jälkeenpäin, että äänestysratkaisussa tuettiin ”Raamatun vastaista näkemystä”.
Jos SRK:n johtokunnasta olisi tullut painetta anteeksipyytämiseen, se olisi Alarannan mukaan kova ja lujasti vaikuttava keino.
Kirkolliskokousäänestys on aiheuttanut paljon puhetta liikkeen sisällä. Alaranta ei kuitenkaan näe, että asia uhkaisi liikkeen yhtenäisyyttä. Eri asia olisi, jos jotkut kirkolliskokousedustajat jäisivät puolustamaan alkuperäistä äänestyskantaansa ja syntyisi voimakkaan vastakkaisia näkemyksiä.
Alaranta kuitenkin uskoo, että myös anteeksipyyntö saattaa synnyttää lisää keskustelua.
Lue myös: Vanhoillislestadiolaisia edustajia pyytänyt anteeksi kirkolliskokousäänestystään