Dogmatiikan professori Miikka Ruokanen katsoo, että kirkolliskokouksen päätöksen kanssa hyväksyä rukous parisuhteensa rekisteröineiden puolesta voidaan vielä toimia, mutta sen ”pitää riittää eliniäksemme”. Lisäaskeleet uhmaisivat kirkon yhteyttä.
Ruokanen hahmotteli Perusta-lehden teologisten opintopäivien paneelissa myös kolme erilaista kirkollista mallia tai strategiaa.
Paneelin, johon Ruokanenkin osallistui, teemana oli Miten kirkkona menemme yhdessä eteenpäin?
Ruokasen hahmottelema ensimmäinen malli on säilyttävä malli. Tämän edustajat katsovat, että kirkon nyt tekemä hyvä perustyö riittää. Ei pyritä erityiseen muutokseen, säilytetään olemassaoleva hyvä.
Toista mallia hän kutsui yhteiskunnallisesti suuntautuneeksi, kontekstia korostavaksi ja eteenpäin pyrkiväksi (progressiivinen) malliksi. Sen mukaan kirkon tulee olla herkkä aistimaan modernin ihmisen ja yhteiskunnan ääntä. Kirkon etiikan on oltava linjassa nykyajan ihmisten käsitysten kanssa. Jos kirkko ei elä ajassa, se marginalisoi itsensä. Ruokanen katsoo median painottaneen tätä mallia. Sen huono puoli on, että kirkko voi menettää jotain omasta identiteetistään, jos se toimii ikään kuin markkinayhteiskunnan ehdoilla.
Kolmannen mallin mukaan kirkko tarvitsee hengellistä ja teologista uudistumista. Mallissa painotetaan esimerkiksi ”paluuta kasteen armoon”, katumusta ja spiritualiteettia. Messua pitää uudistaa ja korostaa hyvää raamatullista saarnaa. Tätä Ruokanen kutsuu Paluu alkulähteille -ratkaisuksi. Sen ongelma voi olla se, että kirkko hahmottuu liikaa vain ”uskovaisten kirkkona”.
Ruokanen uskoo, että seurakunnissa on kaikkien mallien kannattajia. Joka mallissa on hyvää mutta myös ongelmia. Hän kysyi päätteeksi, voisivatko eri mallit olla kirkossa toisiaan täydentäviä?
Paneeliin osallistuneista kirkkohallituksen varapuheenjohtaja, esittelijäneuvos Freja Häggblom nimesi kirkon suurimmaksi ongelmaksi pirstoutuneisuuden. Hänen mukaansa yhteiskunnan olisi helpompi kuunnella kirkon päätöksiä, jos eri asioihin olisi selkeä, yhteinen kanta. Häggblom kertoi monen kirkon virkamiehen sanoneen hänelle, että kirkkoa on vaikea edustaa, kun ei tiedä kirkon kantaa.
Pohtiessaan, miten kirkossa mennään eteenpäin, Häggblom nosti kysymyksinä esiin esimerkiksi seurakuntien itsenäisyyden lisäämisen ja henkilöseurakunnat, joiden perustamisen hän tosin sanoi olevan monimutkainen kysymys, joka riippuisi esimerkiksi veroviranomaisen suhtautumisesta.
Teologisia opintopäiviä vietettiin Kauniaisissa Suomen Raamattuopistolla. Panelisteista myös Häggblom antoi pyyhkeitä niin sanotuille kirkon liberaaleille.
– Vapaamieliset usein saarnaavat lopulta lakia eli saa tehdä sitä ja ei tätä.
Lue lisää panelistien ajatuksia: Poutiainen etsii kolmatta tietä