Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toiminnanjohtaja Jouni Hemberg katseli vuonna 2019 kitukasvuisia lapsia Pohjois-Korean maaseudulla. Jo silloin oli selvää, että humanitaarisella avulla on kiire.
Ulkomaanavulla oli tarkat suunnitelmat muun muassa ruokailun järjestämisestä maaseudun kouluihin. Suomen ulkoministeriö ja kanadalainen sisarjärjestö lupasivat lähteä mukaan.
Sitten tuli korona, ja rajat sulkeutuivat. Hemberg pelkää, että maa on pian nälkäkuolemien näyttämönä samaan tapaan kuin 1990-luvulla.
– Pohjois-Korean ruokatilanne on epätoivoinen. Koronan lisäksi siellä on ollut myös luonnonkatastrofeja.
Koronaa vaikeammin voitettava avun torppaaja ovat kuitenkin olleet Yhdysvaltain talouspakotteet. Tai tarkemmin sanottuna pankkien väärä tulkinta pakotteista. Ne estävät humanitaaristen järjestöjen rahaliikenteen Pohjois-Koreaan.
– Talouspakotteiden ei pitäisi koskaan estää humanitaarisen avun antamista. Pankit kuitenkin pelkäävät virheitä ja Yhdysvaltain reaktioita niihin, Hemberg harmittelee.
Suomen ulkoministeriö haki YK:n sanktiokomiteasta lupaa avun toimittamiseksi Pohjois-Koreaan ja sai sen.
– Lupa on myönnetty, mutta pankit eivät tahdo noteerata sitä. Tämä tarkoittaa, että ihmisiä kuolee. Valtiot eivät voi määrätä pankkeja, vaan ne saavat valita itse asiakkaansa.
Kirkkojen maailmanneuvostolta vetoomus Bidenille
KUA on mukana Kirkkojen maailmanneuvoston ekumeenisessa Pohjois-Korea-ryhmässä, joka lähetti keskiviikkona Yhdysvaltain presidentille Joe Bidenille kirjeen pakotteiden helpottamiseksi. Kirjeen oli allekirjoittanut Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Ioan Sauca.
Vetoomuksessa muistutetaan, että pakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat vaikeuttaneet erittäin paljon humanitaarisen avun antamista ja järjestöjen toimintamahdollisuuksia maassa.
– Kirje olisi pitänyt lähettää aikaisemmin, koska Bidenin esikunta on valmistellut jo jonkin aikaa maan Pohjois-Korean-politiikkaa. Valitettavasti uskon, että pakotteet jatkuvat.
Ulkomaanapu ei ole kuitenkaan luovuttanut. Se käy Pohjois-Korean suurlähetystön kanssa jatkuvasti neuvotteluja avustusten aloittamisesta.
– Olen tavannut myös maan johtoa. Apumme edellytys on, että voimme valvoa sen antamista alusta loppuun, jotta se menee varmasti niille, joille se kuuluu.
Lähetystyön, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestön Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola kertoo, että järjestön pitkään jatkunut työ Pohjois-Koreassa ruokaturvan ja terveydenhuollon parantamiseksi on jouduttu lopettamaan rahaliikenteen toimimattomuuden vuoksi.
– Meiltä kävi maassa huippuammattilaisia muun muassa kehittämässä perunanviljelyä ja saneeraamassa sairaaloita ja terveyskeskuksia, Hakola kertoo.
Hänen mukaansa talouspakotteiden vaikutukset ovat olleet päinvastaiset kuin on toivottu.
– Pakotteet johtavat maan sulkeutumiseen entistä enemmän ja kansan kärsimys lisääntyy.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ihmisiä kuolee Pohjois-Koreassa nälkään, jos apua ei päästetä läpi – KUA:n toiminnanjohtaja vaatii pankeilta inhimillisyyttä
Ilmoita asiavirheestä