Ihmiskaupan vastaisen tarkennetun toimintasuunnitelman seurantaa varten asetettu ohjausryhmä ehdotti tällä viikolla, että ihmiskaupasta tulisi säätää oma erityislakinsa.
Työryhmän mielestä keskeisenä osana lakia pitäisi olla uhrien auttamisjärjestelmän parempi sääntely. Lisäksi ihmiskauppa- ja paritusrikoksen välistä rajanvetoa on selvennettävä. Ohjausryhmä luovutti raporttinsa ja suosituksensa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille tällä viikolla.
Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa pitäisi selvittää ihmiskaupparikosten ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän välistä rajanvetoa ja mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita.
Ohjausryhmä ehdottaa valtakunnallista toimintamallia ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi. Ohjausryhmän mukaan uhrien tunnistamisen ja auttamisen parantamiseksi on luotava selkeä kuvaus siitä, mitä uhrille tapahtuu eri vaiheissa. Viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden roolit ihmiskaupan vastaisessa työssä on selkeytettävä kaikille työssä mukana oleville. Myös kirkolla on roolinsa ihmiskaupan vastaisessa työssä.
Kirkon edustajana työryhmässä istunut kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön työalasihteeri Marja Kantanen on päällisin puolin tyytyväinen työryhmän työhön. Hän pitää ajatusta erityisestä laista hyvänä nykyisen tilanteen epäselvyyden vuoksi.
Kirkko on tehnyt paljon ennaltaehkäisevää ja asennemuokkaustyötä ihmiskauppaa vastaan. Kirkolla ei kuitenkaan ole sellaisia etsiviä työmuotoja, että se pystyisi toimimaan käytännössä laajasti ihmiskauppaa estävästi. Tosin työpaikkapapeilla on tähän omat mahdollisuutensa.