Suomen uskontojohtajat korostavat uskonnonvapauden merkitystä ihmisoikeuksille ja yhteiskunnan kehitykselle. Lausunnossa, jossa on mukana niin kristittyjen, juutalaisten kuin muslimien edustus, todetaan, että uskontoa saa vaihtaa eikä ketään pidä painostaa ennen tai jälkeen uskonnon valinnan.
Uskontojen johtajat antoivat lausuntonsa tänään.
”Uskonnoilla on myös vastuu uskonnonvapaudesta koska uskonnonvapauskäsite pitää sisällään oikeuden vaihtaa uskontoa. Kukaan ei saa joutua painostuksen kohteeksi ennen tai jälkeen tällaisen valinnan tekemistä.”
Tästä asiasta ei käyty uskonjohtajien kesken kädenvääntöä, kertoo USKOT-foorumin hallituksen puheenjohtaja Jan Edström.
– Taho, joka vastustaisi tällaista lausuntoa, ei kannattaisi Suomen perustuslakia eikä YK:n ihmisoikeusjulistusta. Olisi Suomessa poliittisesti aika epäkorrektia vastustaa tällaista, Edström kuittaa.
Lausunnossa todetaan myös, että valtion velvollisuus on taata uskonnon- ja katsomusvapaus kansalaisille. ”Uskonnonvapaudella yhdessä muiden ihmisoikeuksien kanssa on ratkaiseva merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Jos uskonto kiinnittyy poliittiseen valtaan se voi menettää uskottavuutensa. Yhteiskunnan maallistuminen ei välttämättä uhkaa uskontoa. Se voi pikemminkin luoda mahdollisuuden uskonnoille, erikseen tai yhdessä, tuoda esiin ja antaa perustan ihmisten kohtaamiselle elämän avainkysymysten kanssa.”
Uskontojohtajat painottavat myös, että kehitysyhteistyössä tulee huomioida ihmisoikeuksien rinnalla myös vastaanottajamaiden uskonnonvapaustilanne.
– On katsottu, että uskonnonvapaus on yksi avain muihin ihmisoikeuksiin. Maissa, joissa uskonnonvapaus on rajoitettu, eivät yleensä muutkaan ihmisoikeudet toteudu. Jos Suomen kehityspolitiikassa nostettaisiin uskonnonvapaustilanne esiin yhtenä kriteerinä, tällä voitaisiin korjata vastaanottajamaan ihmisoikeustilannetta, Edström selvittää.
Lausunnon allekirjoittajat korostavat myös, että Suomella on hyvät edellytykset olla edelläkävijämaa yhteiskuntaan juurtuneiden uskontojen ja kulttuurien välisessä kohtaamisessa.
Lausunnon allekirjoittivat arkkipiispa Kari Mäkinen, arkkipiispa Leo, piispa Teemu Sippo SCJ, puheenjohtaja Gideon Bolotowsky Juutalaisten seurakuntien keskusneuvostosta, puheenjohtaja Okan Daher Suomen Islam-seurakunnasta (tataariyhteisö), puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse Suomen Islamilainen Neuvostosta ja pääsihteeri Heikki Huttunen Suomen Ekumeeninen Neuvostosta
Lausunnon taustalla vaikuttavat tasavallan presidentin koolle kutsumat kolmen monoteistisen uskonnon johtajien tapaamiset sekä tammikuussa 2011 perustettu Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT -foorumi.