Suomen Ekumeenisen Neuvoston huhtikuisessa kokouksessa tehdyssä aloitteessa toivotaan turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksiin Suomen kirkko- ja uskontokunnista tiedottavaa esitettä. Asiaa esitti keskusrekisterin johtaja, pastori Veijo Koivula Oulun seurakuntayhtymästä, joka näkee uskonnon roolin kotouttamisessakin tärkeäksi.
– Eri puolilta on kantautunut viestejä, ettei maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kohtelu vastaanottokeskuksissa ole yhdenmukaista. On ilmennyt suuria eroja esimerkiksi siinä, millaista tietoa on saatavissa vastaanottokeskuksen lähellä olevista kirkoista tai seurakunnista tai miten asiakkaita autetaan löytämään niiden työntekijöitä.
– Sekin eroaa, miten kirkon työntekijät ylipäänsä saavat vierailla vastaanottokeskuksissa tai minkälaiset mahdollisuudet on esimerkiksi keskustelu- tai raamattupiirien pitämiseen. Ekumeeninen neuvosto on muutenkin ollut paljon tekemisissä maahanmuuttaja-asioiden kanssa, joten tein aloitteen, että hallitus selvittäisi tilannetta, Koivula kertoo.
Aloite on osoitettu Ekumeenisen neuvoston hallitukselle ja Koivulan tietojen mukaan sitä valmistellaan ennen käsittelyä neuvoston toimistossa. Seuraava hallituksen kokous on kesäkuussa.
”Tarkoitus tarjota neutraali tietopaketti”
Koivulan aloitetta tuki helsinkiläinen Kansainvälisen evankelisen seurakunnan pastori Timo Keskitalo.
– Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä sellainen politiikka, etteivät työntekijät voi aktiivisesti informoida asiakkaita hengellisistä palveluista. Tarkoitus on tarjota neutraalissa muodossa tietopakettia, joka palvelisi ihmistä. Mielestäni se, että maahantullut ihminen tietäisi myös kirkoista kuuluisi perustietopakettiin, Keskitalo sanoo.
Keskitalon mukaan asiakkaille vastataan, jos he osaavat aktiivisesti kysyä. Esite tarjoaisi myös työntekijöille lisätietoa, että he osaavat vastata heille esitettyihin kysymyksiin.
Keskitalon mukaan toive ja tarve esitteen kaltaisesta tietopaketista on tullut vastaanottokeskusten ja säilöönottokeskuksen asiakkailta.
– Tällä pyrimme asiakkaan palvelemiseen. Ihmiset keskuksissa toivovat, että pastori tulee käymään ja että on hengellistä toimintaa. Sitten kun he osaavat asiasta kysyä, he ihmettelevät, miksei aiemmin ja aktiivisemmin ole tarjottu tämänkaltaista apua, Keskitalo kertoo.
Veijo Koivula perustelee aloitetta perusoikeuksilla ja uskonnonvapauslain positiivisella tulkinnalla.
– Ekumeenisesta näkökulmasta on tärkeää, että riippumatta siitä mihin kirkkokuntaan ihminen kuuluu, häntä autetaan uskontoasioissa – oman tunnustuksen mukaisen uskonnon harjoittamisessa ja hengellisen kodin löytämisessä. Näillä on suuri vaikutus myös henkilön kotouttamisessa, Koivula toteaa.
– Maahanmuuttajat ohjataan helposti siihen kirkkoon, mikä on tutuin. Tai nykysuomessa ollaan ohjaamatta mihinkään – yhteiskunta on sen verran maallistunut. Ekumeenisessa neuvostossa on jo 20 vuotta yritetty pitää maahanmuuttaja-asiaa positiivisesti esillä niin, että autetaan ihmistä löytämään oma kirkkonsa eli ei välttämättä ohjata ainoastaan ja ensisijaisesti maan enemmistökirkkoon – muuten kuin diakonisesti, hän jatkaa.
Maahanmuuttovirasto korostaa esitteen tasapuolisuutta
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ylitarkastaja Veikko Pyykkösen mielestä vastaanottokeskusten roolin suhteessa uskontoon pitää olla puolueeton. Tämä määrittelee myös mahdollisen esitteen sisältöä.
– Ajatus tällaisesta esitteestä on hyvin mielenkiintoinen. Ideologiaan liittyvät asiat ovat kuitenkin herkkiä asioita, joten jos tällaiseen menettelyyn mennään, esitteen pitäisi olla tasapuolisesti eri kirkkokuntia esittelevä ja kaikki mahdolliset uskontokunnat samoihin kansiin sisällyttävä. Esite pitäisi myös kääntää useammille kielille, jotta se tavoittaisi asiakkaat, Pyykkönen sanoo.
Veikko Pyykkösen mukaan uskontokysymystä ei ole yleisesti koettu vastaanottokeskuksissa ongelmalliseksi.
– Olen tiedustellut vastaanottokeskuksilta, kaivataanko tähän uskontoasiaan ohjeistusta keskusvirastolta, eikä sitä nähty tarpeelliseksi. Vastaanottokeskuksissa asiakasta informoidaan esimerkiksi uskonnonharjoittamiseen liittyvissä asioissa, mikäli hän niistä kysyy. Monissa keskuksissa on hiljentymishuoneita, joissa voi toki yksityisesti harjoittaa oman uskontonsa rukoushetkiä. Toki tilanne vaihtelee eri paikkakunnilla. Jossakin keskuksista seurakunta saattaa järjestää esimerkiksi kaikille avointa lastenkerhoa, jonne kaikki ovat tervetulleita uskontoon katsomatta, Pyykkönen kertoo.
Tilanne muuttuu ongelmallisemmaksi, jos vastaanottokeskukseen tulee kirkkokuntien edustajia yleisesti kertomaan uskonnoista.
– Uskonnosta saarnaamista ei voi toteuttaa vapaasti keskuksessa. Toki, jos asiakkaalla on suhde tai yhteys johonkin kirkon tai seurakunnan työntekijään, he voivat keskenään sopia, milloin tullaan vierailemaan asiakkaan luona, Pyykkönen toteaa.
Ilmoita asiavirheestä